Sain hiljan tehtyä taas uuden koulutuksen lävitse maatalouden osalta. Se oli nimeltään: ”Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen maatilalla”. Viime vuonna vastaava oli: ”Hiilensidonta peltomaahan ja maaperän kasvukunto”. Läpi meni, mutta hikoilutti. Turhauttikin. Me ikämme maata asuneet emme enää ymmärrä viljelyksestä mitään?

Joskus kuulee uskovienkin sanovan, että Jumala on asettanut meidät suojelemaan luontoa? Ajatus varmaan nousee aivan Raamatun ensimmäisistä luvuista? Esimerkiksi 1 Moos. 2:15. Herra Jumala otti ihmisen ja asetti hänet Eedenin puutarhaan viljelemään sitä ja pitämään siitä huolta. (v.1936 käännös: 15. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä). Koskeeko Paratiisin viljely- ja varjelutehtävä meitä? Eikö muuten saavuteta taivaspaikkaa?

Maailmassa ilmastokysymykset ovat todella `kuumia`. Ne ovat jo saavuttaneet massiiviset mitat ja luoneet ”ilmastoahdistusta”? Ilmastoasiat nousevat myös framille jokaisissa vaaleissa kykyisin. Vasta käydyissä kunta- ja aluevaaleissakin ilmastokysymykset olivat omana tärkeänä osionaan monissa vaalikoneissa.

Piispa Jukka Keskitalo puhui vuoden 2024 elokuussa Nurmiseminaarissa maanviljelijöille ja painotti kirkon osuutta viljelyn kehityksessä, leviämisessä ja uusien tekniikoiden käyttöönotossa jopa ratkaisevan tärkeäksi. Hän jatkoi näin perusteluaan: ”Sivistys ja opettaminen ovat olleet kirkon tehtävänä myös koskien ruoantuotantoa. Uudet viljelytekniikat ovat historian saatossa levinneet yleensä pappilasta koko seurakunnan alueelle. Voikin hieman pilke silmäkulmassa sanoa, että kirkkojen saarnastuoleista pidettiin ensimmäiset nurmiseminaarien alustukset satoja vuosia sitten, kun papit neuvoivat uusia viljelytekniikoita talonpojille.”

Varmasti aikanaan onkin menty tuossa järjestyksessä. Olihan kirkko merkittävässä roolissa maan- ja metsänomistajana? Joskus viljelijä kuitenkin kokee kohtuutonta painolastia maailman pelastamisesta. Tamperelainen seurakuntalehti – Silta – kirjoitti elokuun numerossaan 2017 mm näin: ”Vastuullisesti viljellen ja halliten meillä olisi kyky ja mahdollisuus ruokkia kaikki planeettamme nälkäiset ja huolehtia puutteenalaisista tuhoamatta silti ympäröivää luontoa elinkelvottomaksi.” Lehti jatkaa rohkeasti, että ” Parhaimmillaan ihminen jatkaa Jumalan luomistyötä”.

On pakko kysyä, mitä Jumala todella tarkoitti puheellaan Aadamille? Sanoihan hän myöhemmin hieman toiseen sävyyn samalle miehelle maasta, josta leipä oli hankittava: “Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; 18. orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. 19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.”

Nyt ymmärrämme, että Jumala antoi Aadamille tehtävän suojella ja varjella Paratiisia ihmeelliseltä oliolta, josta esim. Hesekiel puhuu 28:12 … Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa…, joka lopulta olikin Aadamin ja koko ihmiskunnan vihollinen. Tässä tehtävässä Aadam epäonnistui ja menetti asemansa ja koko maailmamme sen aseman, jossa voi elää huolettomana ja luottaa Jumala tuottavan kaiken tarvitsemamme. Nyt meidän on syötävä leipämme otsa hiessä, eli vaivaa nähden.

Jesaja sanoo, että ” Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton” (Jes. 24:5). Me kaikki olemme siis ansainneet hikisen osamme.

Jumala on kuitenkin luvannut uudistaa maan: Ps. 104:30. ”Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon”; Jes. 43:19. ”Katso, minä teen uutta! Nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Minä teen tien autiomaahan, virrat aavikolle.” Ne pohjustavat Ilmestyskirjan lupausta 21:5 ”Valtaistuimella istuva sanoi: ”Uudeksi minä teen kaiken”. Hän sanoi myös: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet.””

Olenkin rohkaissut monia, jotka huokailevat toivottomuuden partaalla ilmastoahdistuksen kanssa, että aivan pian me tulemme ”ennallistamaan” Jumalan johdolla maan takaisin paratiisitilaan. Ei siis mitään hätää. Tuhatvuotinen valtakunta tulee olemaan rauhan valtakunta, jossa me uskovat saamme olla mukana ja olla todellisia luonnonsuojelijoita, eikä vain istumassa kadulla tai sitomassa itseämme koneisiin tai puihin, vaan toimimassa maan muodon mullistamisessa.

Siksi, iloitkaamme toivossa. Kaikki muuttuu vielä!