-

Keitä olemme?

Suomen baptistikirkko (virallisesti Suomen Baptistikirkko) on protestanttinen ja vapaakristillinen kirkkokunta. Baptismi saapui Suomeen jo yli 160 vuotta sitten. Viralliseksi kirkkokunnaksi järjestäydyimme vuonna 1889. Kirkkoomme kuuluu 18 seurakuntaa ja noin 1800 jäsentä.

Baptismin juuret ovat 1500-luvun uskonpuhdistuksessa. Uskomme perusteet ovatkin samat kuin muiden protestanttisten kirkkojen, esimerkiksi luterilaisen kirkon. Meille on keskeistä pitäytyä Raamattuun opin ja etiikan perustana sekä kastaa ainoastaan itse uskonsa ilmaisevia. Kastetut uskovat muodostavat seurakunnan. Lisäksi vaalimme ja edistämme paikallisseurakuntien itsenäisyyttä, uskonnonvapautta sekä uskonnollisten yhdyskuntien riippumattomuutta valtiosta.

Kirkkokuntamme edistää siihen kuuluvien seurakuntien keskinäistä yhteyttä, huolehtii yhteyksistä muihin kirkkokuntiin ja yhteistyötahoihin sekä hoitaa seurakuntien yhteisiä työmuotoja. Näitä ovat muun muassa tiedotus, lähetys- ja kehitysyhteistyö sekä nuorten, naisten ja miesten omat työmuodot.

Baptismi maailmalla

Ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Amsterdamissa vuonna 1609. Sittemmin baptistiseurakuntia syntyi eri puolille Britanniaa. Siirtolaisten mukana baptismi levisi myös Pohjois-Amerikkaan.

Liikkeemme leviämisen alkuaikoina baptisteja vainottiin harhaoppisina. Kymmenet baptistit joutuivat muun muassa tekemään tuomiokapitulille selkoa uskostaan, minkä vuoksi osan heistä oli vaellettava jalkaisin satoja kilometrejä. Baptisteja myös painostettiin kastattamaan sylilapsensa.

Maamme ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta syntyi Luvialle lähelle Poria vuonna 1871. 1800-luvun loppupuolella perustettiin seurakunnat myös Parikkalaan, Jurvaan, Turkuun, Kuopioon, Tampereelle ja Ylistaroon. Pienenä hengellisenä vähemmistöryhmänä baptistien oli alusta asti selitettävä niin itselleen kuin muillekin, keitä he olivat ja miten uskoivat. Kannanotot olivat alkuun jyrkkiä, mihin on vaikuttanut baptistien kokema vaino.

Kun eriuskolaislaki astui maassamme voimaan vuonna 1889, baptistit järjestäytyivät viralliseksi kirkkokunnaksi. Oman lehden, Totuuden Kaiun, liike sai vuonna 1896 baptistisaarnaaja Veikko Palomaan työn tuloksena. Lehti vakiinnutti nopeasti asemansa. Sitä tilattiin baptistikotien lisäksi lahjaksi sukulaisille ja ystäville. Nykyisin lehti on nimeltään Kodin Ystävä, lyhyemmin KY.

Oman lehden lisäksi nuoren liikkeen oli tarpeen saada kuntoon myös saarnaajien koulutus. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kuuden viikon mittaiset kurssit loivat liikkeelle tarvittavaa yhteistä pohjaa. Eri puolilla Suomea liikkuvat kiertävät saarnaajat olivat tärkeitä baptistiliikkeen yhtenäisyyden rakentajia. Moni merkittävä evankelista oli nainen.

1900-luvulle tultaessa baptistiliike alkoi kasvaa, mitä vauhditti osaltaan päätös erottaa suomenkielinen toiminta ruotsinkielisestä kielimuurin vuoksi. Uusia suomenkielisiä seurakuntia perustettiin 1900-luvun alussa viitisentoista, mutta liike ei kasvanut Suomessa suureksi. Enimmillään suomenkielisten seurakuntien kastettuja jäseniä on ollut lähes 1500, nykyään vain noin puolet tästä.

Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi liikkeemme rekisteröityi uuden uskonnonvapauslain mukaisesti vuonna 1928. Nykyisin yhdyskuntamme nimi on Suomen Baptistikirkko. Kirkkoomme kuuluu 18 seurakuntaa, joilla on arviolta noin 1100 kastettua jäsentä. Heistä noin 450 on etniseltä taustaltaan burmalaisia kareneja tai karenneja.

Kaikkiaan Suomessa on erilaisia baptistiseurakuntia yli 50. Niillä on yhteensä noin 3000 kastettua jäsentä. Ruotsinkieliseen baptistiyhdyskuntaan kuuluu noin tuhat jäsentä ja 13 seurakuntaa. Baptistilähetys-liikkeen yhteydessä on kahdeksan seurakuntaa. Lisäksi Kokkolan seudulla on viisi itsenäistä baptistiseurakuntaa. Reformoituja, opiltaan kalvinistisia baptistiseurakuntia on perustettu 2000-luvulla maahamme neljä.

Baptismi Suomessa

Kun baptismi saapui Suomeen 1800-luvun puolivälin tienoilla, maamme oli lähes täysin luterilainen. Suomen ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin Ahvenanmaan Föglön saarelle ruotsalaisen C.J.M. Möllerswärdin toiminnan tuloksena. Se oli samalla myös maamme ensimmäinen vapaakristillinen seurakunta.

Liikkeemme leviämisen alkuaikoina baptisteja vainottiin harhaoppisina. Kymmenet baptistit joutuivat muun muassa tekemään tuomiokapitulille selkoa uskostaan, minkä vuoksi osan heistä oli vaellettava jalkaisin satoja kilometrejä. Baptisteja myös painostettiin kastattamaan sylilapsensa.

Maamme ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta syntyi Luvialle lähelle Poria vuonna 1871. 1800-luvun loppupuolella perustettiin seurakunnat myös Parikkalaan, Jurvaan, Turkuun, Kuopioon, Tampereelle ja Ylistaroon. Pienenä hengellisenä vähemmistöryhmänä baptistien oli alusta asti selitettävä niin itselleen kuin muillekin, keitä he olivat ja miten uskoivat. Kannanotot olivat alkuun jyrkkiä, mihin on vaikuttanut baptistien kokema vaino.

Kun eriuskolaislaki astui maassamme voimaan vuonna 1889, baptistit järjestäytyivät viralliseksi kirkkokunnaksi. Oman lehden, Totuuden Kaiun, liike sai vuonna 1896 baptistisaarnaaja Veikko Palomaan työn tuloksena. Lehti vakiinnutti nopeasti asemansa. Sitä tilattiin baptistikotien lisäksi lahjaksi sukulaisille ja ystäville. Nykyisin lehti on nimeltään Kodin Ystävä, lyhyemmin KY.

Oman lehden lisäksi nuoren liikkeen oli tarpeen saada kuntoon myös saarnaajien koulutus. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät kuuden viikon mittaiset kurssit loivat liikkeelle tarvittavaa yhteistä pohjaa. Eri puolilla Suomea liikkuvat kiertävät saarnaajat olivat tärkeitä baptistiliikkeen yhtenäisyyden rakentajia. Moni merkittävä evankelista oli nainen.

1900-luvulle tultaessa baptistiliike alkoi kasvaa, mitä vauhditti osaltaan päätös erottaa suomenkielinen toiminta ruotsinkielisestä kielimuurin vuoksi. Uusia suomenkielisiä seurakuntia perustettiin 1900-luvun alussa viitisentoista, mutta liike ei kasvanut Suomessa suureksi. Enimmillään suomenkielisten seurakuntien kastettuja jäseniä on ollut lähes 1500, nykyään vain noin puolet tästä.

Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi liikkeemme rekisteröityi uuden uskonnonvapauslain mukaisesti vuonna 1928. Nykyisin yhdyskuntamme nimi on Suomen Baptistikirkko. Kirkkoomme kuuluu 18 seurakuntaa, joilla on arviolta noin 1100 kastettua jäsentä. Heistä noin 450 on etniseltä taustaltaan burmalaisia kareneja tai karenneja.

Kaikkiaan Suomessa on erilaisia baptistiseurakuntia yli 50. Niillä on yhteensä noin 3000 kastettua jäsentä. Ruotsinkieliseen baptistiyhdyskuntaan kuuluu noin tuhat jäsentä ja 13 seurakuntaa. Baptistilähetys-liikkeen yhteydessä on kahdeksan seurakuntaa. Lisäksi Kokkolan seudulla on viisi itsenäistä baptistiseurakuntaa. Reformoituja, opiltaan kalvinistisia baptistiseurakuntia on perustettu 2000-luvulla maahamme neljä.

Baptistikirkon hallinto

Ylin päätösvalta baptistikirkon asioissa on kirkkokuntakokouksella, joka kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Se valitsee ja valtuuttaa tehtäväänsä hallituksen ja määrittelee hallituksessa edustettuina olevat toimialat. Tällä hetkellä ne ovat radio ja tv -työ, naistentyö, miestentyö, lapsi- ja nuortentyö, lehtityö ja tiedottaminen, kehitysyhteistyö ja lähetystyö, uusien seurakuntien istuttaminen, rekisterinhoito sekä talous ja hallinto.

Kirkkokunnan hallitus edistää seurakuntien välistä yhteistyötä sekä avustaa ja neuvoo seurakuntia. Se toimii myös sovittelijana seurakuntien välisissä ja sisäisissä ristiriitatilanteissa, hyväksyy seurakunnat osaksi kirkkokuntaa sekä valitsee kirkkokunnan yhteisiä tehtäviä hoitavat henkilöt. Hallitus myös kehittää, valvoo ja hoitaa yhdyskunnan yhteisiä toimintoja ja hoitaa yhteistä omaisuutta. Se päättää kirkkokunnan kannasta ja toimintatavoista uskonnon harjoittamiseen liittyvissä tarpeelliseksi katsomissaan asioissa sekä laatii kirkkokuntakokoukselle seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin.

Suomen baptistikirkon toiminta rahoitetaan pääasiassa siihen kuuluvilta seurakunnilta sekä kirkon jäseniltä saaduilla vapaaehtoisilla maksuilla. Kirkkomme jäseniä ovat siihen kuuluvien seurakuntien jäsenten lisäksi rekisterijäsenet, jotka on väestörekisterissä merkitty baptisteiksi. He ovat pääsääntöisesti baptistikirkon seurakuntien jäsenten lapsia, jotka eivät ole liittyneet mihinkään kirkon paikallisseurakuntaan.

Suomen Baptistikirkon säännöt voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Baptistikirkon seurakunnat

Suomen baptistikirkkoon kuuluu kaikkiaan 18 seurakuntaa, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Kirkkokuntamme ei ole keskusjohtoinen, joten seurakunnat ovat itsenäisiä. Niiden toiminnasta päättää kirkkokunnan sääntöjen mukaisesti seurakuntakokous. Seurakunnan vanhimmisto ja hallitus huolehtivat ja vastaavat seurakunnan toiminnasta ja niistä tehtävistä, jotka seurakuntakokous niille antaa.

Varsinaisia seurakuntakokouksia pidetään vuosittain kaksi. Seurakuntakokous hyväksyy seurakunnan budjetin ja toimintasuunnitelman sekä valitsee uudet vanhimmiston jäsenet, seurakunnan hallituksen, seurakunnan johtajan ja seurakunnan kirkkokuntakokousedustajat. Seurakuntakokous valitsee tehtäväänsä myös seurakunnan työntekijät vanhimmiston ja hallituksen esityksestä.

Vanhimmiston muodostavat seurakunnan johtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. Vanhimmisto huolehtii seurakunnan hengellisestä toiminnasta ja panee täytäntöön sen toimialaa koskevat seurakuntakokouksen päätökset. Seurakunnan johtaja ja vanhimmiston jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi. Seurakuntakokouksen tulee kuulla vanhimmiston kanta valintoihin ennen päätöksen tekemistä.

Seurakunnan hallituksen muodostavat seurakunnan johtaja ja muut vanhimmiston jäsenet. Lisäksi seurakuntakokous voi vanhimmiston esityksestä valita hallitukseen myös muita jäseniä. Hallituksen huolehtii seurakunnan käytännön asioista ja omaisuuden hoidosta. Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä vuodeksi kerrallaan.

Seurakunnan johtaja valvoo, että kaikki seurakunnassa tapahtuu lakien ja kirkkokunnan sääntöjen mukaisesti. Hänellä on oikeus edustaa seurakuntaa tuomioistuimen ja viranomaisten edessä. Pastorin ja seurakunnan johtajan tehtävät voidaan antaa samalle henkilölle.

Seurakunnan jäseneksi ottamisesta päättää seurakuntakokous, joka voi antaa päätösvallan myös vanhimmistolle. Jäsenyyden edellytyksenä on, että henkilö on uudestisyntynyt kristitty, joka on kastettu uskovana. Seurakunnan toiminta rahoitetaan jäsenten suorittamin vapaaehtoisin maksuin.

Voit tutustua seurakuntiimme tämän linkin kautta.

Suomen Baptistikirkon säännöt voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Baptistikirkon yhteistyötahot

Suomen baptistikirkko on jäsenenä useissa kansainvälisissä ja suomalaisissa yhteistyöjärjestöissä, joista osa on baptistisia, osa ekumeenisia.

Suomen baptistikirkon tärkeimmät yhteistyötahot ovat seuraavat:

  • Baptistien maailmanliitto (Baptist World Alliance, BWA) perustettiin vuonna 1905 järjestetyssä ensimmäisessä baptistien maailmankongressissa. Järjestö kokoaa yhteen eri maiden baptistikirkkoja. Sen kongressi järjestää viiden vuoden välein. Maailmanliittoon kuuluu yli 200 baptistiyhdyskuntaa, joilla on lähes 50 miljoonaa jäsentä. Liiton tavoite on yhdistää eri maiden baptisteja, edistää evankeliointia, auttaa hädänalaisia ja puolustaa ihmisoikeuksia.
  • Euroopan baptistiliitto (The European Baptist Federation, EBF) on yli 50 baptistiyhteisön liittouma, joka muodostaa samalla yhden Baptistien maailmanliiton kuudesta alueliitosta. EBF perustettiin Sveitsissä vuonna 1949. Sen toiminnassa korostuu työskentely ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden puolesta sekä erilaiset humanitaariset avustusohjelmat. EBF:n yhteyteen kuuluu kaikkiaan yli 12 000 seurakuntaa, joilla on lähes 750 000 jäsentä.
  • Euroopan baptistien lähetysliittoon (EBM INTERNATIONAL) kuuluu 30 jäsenkirkkoa sekä muita kumppaniyhteisöjä. Järjestö tekee työtä kaikkiaan neljässä maanosassa. Se perustettiin vuonna 1954 nimellä the European Baptist Mission (EBM). Alkujaan järjestön työ rajoittui Afrikkaan. Kun siihen yhdistyi Intiassa työskentelevä järjestö, otettiin vuonna 2011 käyttöön nykyinen nimin EBM INTERNATIONAL. Tällä hetkellä lähetysliitto pyörittää noin 300 projektia. Lähettejä sillä on noin sata.
  • Suomen ruotsinkieliseen baptistiyhdyskuntaan (Finlands svenska baptistsamfund, FSB) kuuluu nykyisin noin tuhat jäsentä ja 13 seurakuntaa. Pietarsaaren seurakunta on 270 jäsenellään niistä suurin. Baptistien työ Suomessa alkoi aikoineen nimenomaan ruotsinkielisiltä alueilta.
  • Suomen vapaakristillinen neuvosto (SVKN ry) on niiden Suomessa toimivien vapaiden uskonyhteisöjen yhteistyöelin, joissa seurakunnan jäsenyys perustuu uskon tunnustamiseen. Neuvosto edistää jäsenyhteisöjen yhteisymmärrystä ja toimii niiden edunvalvojana. Se osallistuu aktiivisesti myös keskusteluun muiden kristillisten kirkkojen ja yhdyskuntien kanssa.
  • Suomen lähetysneuvosto ry (SLN) on vuonna 1919 perustettu lähetystyötä tekevien yhteisöjen yhteyttä ja lähetysasiaa edistävä yhdistys. Se järjestää muun muassa seminaareja, osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ja hoitaa jäsenjärjestöjensä yhteisiä asioita viranomaisten kanssa. Lisäksi lähetysneuvosto kokoaa ja julkaisee suomalaista lähetystyötä koskevia tilastoja. Siihen kuuluu tällä hetkellä 32 jäsenyhteisöä, joilla oli vuoden 2020 lopussa yhteensä yli 500 lähettiä maailmalla ja Suomessa.
  • Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) on vuonna 1917 perustettu kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelin. Se on sekä keskustelufoorumi, toimeenpaneva järjestö että asiantuntijaelin. Toiminnan tavoitteena on, että kirkot ja kristilliset yhteisöt tukevat kristittyjen ykseyttä. Lisäksi pyritään kirkkojen yhteisen äänen vahvistamiseen yhteiskunnassa. Neuvostolla on 11 varsinaista jäsentä, viisi tarkkailijajäsentä sekä liki 30 kumppanuusjärjestöä. Suomen baptistikirkko on neuvoston tarkkailijajäsen.
  • Wycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön keskittyvä tunnustustenvälinen lähetysjärjestö, joka on osa Wycliffe Global Alliance -verkostoa. Suomen baptistikirkon kumppanuusjärjestö Wycliffe on ollut vuodesta 2011.
  • Suomen Baptistikirkko, Finlands svenska baptistsamfund sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat käyneet teologista dialogia vuodesta 1997 alkaen. Neuvottelujen tiedonannot sekä kooste vuosina 1997–2012 käydyistä keskusteluista ovat luettavissa tämän linkin kautta.