-

|

Resurssit ja rahkeet

Lari Kemiläinen

Kesäjuhlat on taas juhlittu ja hyvää mieltä omasta “hengellisestä sukukokouksesta” saatu. Kevääni kului pitkälti työn parissa, ja yhden lehden ilmestymättä jääminenkin stressasi. Juhlille tulin kiireisen viikon jälkeen ja melkeinpä minuuttiaikataululla, mutta jo Jyskän koulun pihaan ajaessani tunsin, kuinka verenpaine laski ja suupielet vetivät ylöspäin.

Pieni kirkkokuntamme joutuu jatkuvasti selviytymään vajailla resursseilla – monta hyvää asiaa jää tekemättä tai huonolle toteutukselle, koska ei ole tarpeeksi henkilötyötunteja käytettävissä. Olisi paljon sellaista, missä yksi aktiivinen näynkantaja voisi saada paljon aikaiseksi, mutta oikeita henkilöitä ei vain ole ilmaantunut. Silti juhlien aikaan tuntui, että saamme kuitenkin tehtyä paljon tärkeää. Oikeita ihmisiä on löytynyt oikeille paikoille ja Jumala on loksautellut asioita kohdilleen.

Elä ’nä hötkyile…

Ollessani mukana Baptistikirkon tulevaisuuden suunnittelutyöryhmässä joitakin vuosia sitten toivoin, että voisimme muuttaa kirkkokuntaa radikaalisti: että voisimme järjestää toimintamme vuoden sisällä dynaamisemmaksi, verkostoituneemmaksi ja aktiivisemmaksi. Kun mitään ei tuntunutkaan heti tapahtuvan, pettymys oli karvas. Aika on kuitenkin osoittanut, että muutos on tapahtumassa ja että se tapahtuu ihmisten sydämissä. Halu rakentaa yhteyttä on kasvanut ja ilmapiiri on muuttunut rakkaudelliseksi ja pioneerihenkiseksi. Muutos ei tapahdu ylhäältä alaspäin vaan alhaalta ylöspäin, kasvaen henkilötasolta organisaatiotasolle. Tuntuu, kuin Herra olisi lupsakan savolaisesti kehottanut olemaan hötkyilemättä, asiat kyllä lutviutuvat.

Vähillä rahkeilla mentäessä ei voida montaa asiaa tehdä samaan aikaan, vaan asiat tapahtuvat yksi kerrallaan. Tästä on mediatyömme uudistuminen yksi esimerkki: viime vuonna tehtiin lehden ulkoasun uudistaminen, sisältöä ja tuotantotapoja kehitetään tänä vuonna. Internet-sivuston uudistaminen on pitkällä, mutta odottaa vielä paria miestyöpäivää minun ja erinomaisen Raine Liukon kalentereista. Katsotaan mitä lomien jälkeen on saatu tehtyä.

Laatua tilausten hoitamiseen

Yksi kehittämisen paikka, jonka haluaisimme paikata, on tämän lehden tilaajarekisteri. Vuosien pyörittämisen jälkeen tilaajarekisteri on rapistunut. Saan usein palautetta, että lehti ei tule, vaikka on tilattu, tai että lehti tulee, mutta lasku ei. Joskus kyse on vain tekemättä jääneestä osoitteenmuutoksesta tai muusta tietokatkoksesta – ymmärrettäviä inhimillisiä virheitä on vain ajan kanssa kertynyt melkoinen kasa. On aika tehdä suursiivous.

Pyydämmekin siis, että käytätte tämän tilaisuuden hyväksenne ja oikaisette meitä mahdollisista virheistä omissa tai lahjatilauksissanne. Tarkistakaa, saitteko vastikään lehdestä laskun ja ovatko lahjalehdet tulleet perille. Voitte samalla harkita lisätilausten tekemistä tai lähettää lehdestä palautetta. Kaikkeen tähän voitte käyttää tämän sivun alareunasta löytyviä yhteystietoja.

Uskonnonvapautta tarvitaan edelleen

“Hamasin poikana” tunnettu palestiinalaissyntyinen kirjailija ja entinen agentti Mosab Hassan Yousef vieraili juhannuksena Suomessa. Ristin Voiton mukaan hän julisti eduskunnan pikkuparlamentille, että muslimit tulee “johtaa moderniin sivilisaatioon, jossa heillä on vapaus valita tai olla valitsematta islam”.

Näin eduskuntakin sai toivoakseni muistutuksen siitä, että myös Suomessa uskonnonvapaus kaipaa edelleen toimia. Yksi aktiivinen puolustaja on ollut Uskonnon uhrit ry, joka toimii hengellisen väkivallan uhrien vertaistukena ja äänenä. Usein tällaista työtä pidetään uskonnonvastaisena ja varmasti siinä on ateistisiakin elementtejä, mutta on myös arvostettavaa, että joku haluaa auttaa niitä, jotka ovat jääneet uskonnollisen järjestelmän vangeiksi, riippumatta uskonnosta tai sen suuntauksesta. Jokaisella tulee olla paitsi oikeus harjoittaa uskontoaan, myös vapaus luopua uskonyhteisöstään ilman koston tai vainon pelkoa.

Henkilökohtaisesti kehotan jokaista uskovaa harjoittamaan omalla kohdallaankin uskonnonvapautta: tutkimaan omia syitä kuulua tiettyyn seurakuntaan tai harjoittaa uskoaan omilla tavoillaan. Tavan vuoksi kirkossa käyminen saa sekin uutta makua, kun tietää valinneensa tämän hyvän tavan aivan itse.

Lari Kemiläinen,
päätoimittaja