[slideshow]

“Juhlilla” tavattiin tuttuja ja tutustuttiin lähinaapureihin

Lari Kemiläinen

Suomen Baptistikirkon kesäjuhlat vietettiin jo toisena kesänä peräkkäin Vaajakosken seurakunnan toimesta, Jyskän koululla Jyväskylä-Vaajakoski-moottoritien kupeessa. Juhlien teemana oli kotimaan näkeminen lähetysmaana, mitä aihetta tuli valottamaan myös juhlien puhujavieras, Pietarin keskusbaptistiseurakunnan pastori ja Luoteis-Venäjän baptistityön johtaja, Viktor Sipko. Hänen kanssaan matkusti Pietarista myös yksi seurakunnan kuoroista, yli kolmekymmentäjäseninen Alleluia-kuoro, johtajanaan Vladimir Kashabala.

Juhlille osallistuivat myös Suomen karenibaptistit, tällä kertaa hieman edellisvuotta pienemmällä edustuksella. Viime kesänä kareneita tuli juhlille toista sataa ja he järjestivät juhlien aikaan Kesärannan leirikeskuksessa oman nuortenleirin.

Kaikuja kotimaasta ja naapurista

Lauantaipäivän aikana kuultiin myös sekä kuulumisia kotimaasta että tulevaisuuden visioita baptistityöstä. Näistä mainittakoon muun muassa se, että Kajaanin seurakunnalla on nyt saarnaaja, kun pitkän aikaa Afrikassa lähetystyötä tehneet Kauko ja Sointu Malin muuttivat Suomeen viettämään eläkepäiviään. He asettuivat Kajaaniin ja rakentavat seurakuntaa niin hengellisesti kuin vasara kourassakin. Toinen osin merkillepantava kuuluminen liittyi Turun seurakunnan kirkkokiinteistöön: taloyhtiö, jossa kirkko sijaitsee, tahtoisi muuttaa kirkkokiinteistön yhtiövastikkeen vastaamaan liikekiinteistön suuruusluokkaa, mikä merkitsisi seurakunnalle valtavaa taloudellista menoerää.

Kirkkokunnanjohtaja Jari Portaankorva kertoi myös kuulumisia keväiseltä opintovapaaltaan, jonka hän vietti Oxfordin yliopistossa, monien kuuluisien opettajien ja kirjailijoiden jalanjäljillä.

Pastori Viktor Sipko puhui opetuskanavassaan muun muassa siitä, miten narkomaanityö on avannut Venäjän baptistiseurakunnille tien sisälähetystyöhön: huumevieroituskotien asukkaiden kokiessa elämänmuutoksen myös heidän perheenjäsenensä tutustuvat evankeliumiin ja käytännössä kokonaiset perhekunnat pelastuvat kerrallaan. Venäjällä on jo perustettu uusia seurakuntia narkomaanien perheenjäsenten vertaistukiryhmien pohjalle, ja vanhenevat seurakunnat ovat saaneet aktiivisia nuoria perheitä riveihinsä, kun entiset huumeiden orjat alkavat rakentaa uutta elämää kristittyinä.

Pastori Sipko totesi myös kohteliaasti, että jos suomalaiset voivatkin oppia jotain venäläisiltä sisälähetystyöstä, on vastavuoroisesti venäläisillä opittavaa suomalaisten aktiivisuudesta ulkolähetyksessä.

Lauantai-illan musiikkijumalanpalveluksen esittävä osuus, josta vastasi pietarilainen Alleluia-kuoro, oli henkeäsalpaava kokonaisuus, joka sisälsi tuttuja hengellisiä klassisia teoksia, venäläisten mestareiden kuorokappaleita sekä suomalaista ja juutalaismusiikkia. Koulusalin vaatimaton akustiikka ei pilannut esitystä, vaan jätti toivomaan, että kuoroa saisi kuulla vielä heidän omassa kirkossaankin, jossa äänet kertautuvat kauniisti holvikaarista. Pietarin keskusbaptistiseurakunta sijaitsee näet entisessä ortodoksikirkossa, joka on aikoinaan, valtion haltuunoton jälkeen, luovutettu baptistien käyttöön.

Jumalanpalveluksen saarnan piti evankelista Jarkko Nieminen, joka saarnasi sydämeenkäyvästi siitä, miten hyvät tekomme tai hyvä elämäntapa ei pysty täyttämään sitä paikkaa, joka Kristukselle elämässämme kuuluu.

Myös sunnuntaiaamun ehtoolliskokouksessa kuultiin Alleluia-kuoron valitsemia hartaita hymnejä.

Kaiken kaikkiaan kesäjuhlat olivat taaskin lämminhenkinen osoitus siitä perheenomaisuudesta, joka uskovien kesken voi parhaimmillaan vallita. Yhteinen Isä ja yhteinen tehtävä olivat kouriintuntuvasti läsnä, mikä rakensi siltoja kieli- ja ikäkuilujen poikki.