Tätä tekstiä kirjoittaessani koronavirus on rantautunut Suomeen. Sairastuneita on jo satoja. Tietoisuus tuhansista kuolleista Italiassa ja sadoistatuhansista sairastuneista ympäri maailmaa tuo mukanaan voimattomuuden tunteen. Länsimainen sivistyksemme ja kulttuurimme ei luonutkaan haavoittumatonta yhteiskuntaa. Kaikkiin sairauksiin ei ole olemassa parantavaa lääkettä ja hoitoa. Mitä kaikkea tuleekaan merkitsemään, jos puolet suomalaisista sairastuu virukseen?

Tutussa psalmissa 91 (jakeet 1–6) sanotaan: ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: ’Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan’.Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.”  

Psalmin 91 kirjoittaja on todennäköisesti Mooses, Jumalan mies, joka koki Israelin erämaavaelluksen aikana Jumalan apua ja ihmeitä, mutta myös sairauden ja kuoleman läheisyyden yhä uudelleen ja uudelleen. Usko ei tee ruumiistamme immuunia sairauksille ja kuolemalle.

Vaikeuksien keskellä Mooses oli kuitenkin levollinen, istui rauhassa luottaen Korkeimman suojaan ja nukkui yönsä Kaikkivaltiaan varjossa. “Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan.” Mooses oli laittanut uskonsa Jumalan varaan.

Psalmi 91 kertoo yöllä ahdistavista tunteista ja kulkutaudista, joka tekee tuhoa keskipäivällä. Se voi viitata kirjaimellisesti sairauksiin, joita kohtaamme. Sana ”kulkutauti” on kuitenkin käännetty vanhassa kreikkalaisessa Raamatussa keskipäivän demonina, jolla tarkoitettiin alakuloa ja masennusta ilman mitään syytä: ”ruttoa, joka liikkuu pimeässä ja tautia, joka riehuu keskellä päivää.”

Mooses koki keskellä kirkasta päivää ahdistuksia, jotka veivät mielenrauhan. Mutta hän rohkaisi mielensä ja jatkoi sanoen ”et sinä pelkää yön kauhuja.” Hän sai voimaa Kalliosta, Kristuksesta, joka seurasi israelilaisia erämaassa.

Kristus ei ole luvannut kuljettaa meitä helppoa tietä, mutta Hän on luvannut olla aina meidän kanssamme. Me saamme aina olla turvassa; minne muualle me voisimme paeta? Lupaustensa mukaan Hän on uskollinen meitä kohtaan. Jumala ei koskaan meitä hylkää. eikä jätä. Uskollisuus on kilpi ja suojus, joka meidät peittää. Sairauden ja kuolemankin hetkellä Hän levittää siipensä ympärillemme ja sulillaan suojelee meitä.

Sama Kristus rohkaisee meitä. Pääsiäisen sanoma tuo toivoa kaikissa elämäntilanteissa. Herramme Jeesus Kristus koki sairauden, yksinäisyyden ja ahdistuksen. Hän otti kipumme ja sairautemme kantaakseen kärsiessään ristillä. Hän on kulkenut läpi kuoleman varjon laakson. Ylösnousemuksessa hän voitti kuoleman.

Siksi saamme katsoa rohkeasti eteenpäin. Jeesus on aina kanssamme ja kulkee rinnalla seuraten meitä kaikkina elämämme päivinä.