Helmikuussa 2021 tapahtuneesta Myanmarin sotilasvallankaappauksesta on seurannut yltyvää levottomuutta ja armeijan harjoittamaa silmitöntä väkivaltaa. Pääuskonnoltaan buddhalaisen maan kristityt ovat erityisen ahtaalla.

Myanmarin vallankaappauksesta alkunsa saaneet taistelut ovat tehneet maan kristittyjen elämästä yhä turvattomampaa. Sotilasjuntta, eli Tatmadaw kohdistaa iskujaan etnisiin ryhmiin, joihin kuuluvat ovat usein kristittyjä. Kristityksi kääntymistä vastustavat niin hallinto kuin paikallisyhteisötkin.

Sotilasjuntan vastustus kasvaa

Levottomuudet sotilasjuntan ja sitä vastustavien järjestöjen ja aktivistiryhmien välillä ovat kiihtyneet Myanmarissa. Tavallisia ihmisiä sekä maan ennestään rauhallisempien sisäosien kaupunkinuoria on liittynyt riveihin. Toistaiseksi mielenosoittaminen on ollut pääasiassa rauhanomaista. Yhteiskunnan muutoksen 2010-luvulla kokeneet someajan nuoret valmistautuvat kuitenkin mahdolliseen sotaan bambukepein tai YouTube-opein valmistetuin asein ja räjähtein.

Nopeasti kasvaneessa kansalaistottelemattomuusliikkeessä (Civil Disobedience Movement, CDM) on mukana myös kristittyjä. Rauhanomaisen vastarinnan levitessä taistelutkin ovat lisääntyneet kaikkialla maassa. Aiemmin ne rajoittuivat lähinnä uloimpiin, etnisten vähemmistöjen asuttamiin osavaltioihin. Myanmarilla lienee edessään pitkät sisällissodan vuodet, mikäli rauhanomaiset mielenosoitukset kääntyvät aseelliseksi vastarinnaksi. Sotilasjuntan kannatus on kansan parissa vähäistä, vaikka sillä toistaiseksi on hallussaan sekä poliittinen että taloudellinen valta.

Sotilasjuntta on pyrkinyt kukistamaan vastustuksen väkivallalla. Mielenosoitusten tukahduttamiseen on käytetty niin vesitykkejä, kumiluoteja kuin raskaampaakin aseistusta. Ainakin 1 500 rauhanomaisiin mielenosoituksiin osallistunutta tai sivullista on kuollut vuoden aikana. Lisäksi toimittajia on vangittu, kansalaisvapauksia rajoitettu ja maan talous päästetty liki romahduspisteeseen. Väkivallasta huolimatta katumielenosoituksia ja lakkoja on nähty liki päivittäin. Mielenosoitusten kesto on lyhyt, jotta osallistujat ehtivät turvaan ennen poliisin tai armeijan saapumista.

Brutaalia väkivaltaa

Vuoden 2021 lopussa arvioitiin Myanmarin hallinnon pidättäneen yli 10 000 kansalaista vallankumouksen jälkeen. Yhä raaemmin kidutetut vangitut toisinajattelijat leimataan terroristeiksi, joista sepitetään peitetarinoista kasainväliselle yhteisölle.

Armeijan joukot tekevät kiertäessään brutaaleja hyökkäyksiä. Armeija kohdisti siviileihin vuonna 2021 yli 7000 iskua, mikä on yli kuusinkertainen määrä vuoteen 2020 verraten. Jouluna suomalaismedioissakin uutisoitiin Kayahin osavaltiossa tapahtuneesta yli 30 ihmisen joukkosurmasta. Uhrien joukossa oli maan sisäisinä evakkoina eläviä naisia, lapsia ja vanhuksia sekä kaksi kansainvälisen Pelastakaa Lapset -lastensuojelujärjestön työntekijää, jotka olivat palaamassa avustusmatkaltaan. Armeija tiedotti sotilaiden surmanneen ”aseistautuneita terroristeja”.

Armeija kohdisti siviileihin vuonna 2021 yli 7000 iskua – yli kuusinkertaisen määrän vuoteen 2020 verraten.

Armeijan väkivallan lisäksi Myanmarissa pitkään piilossa kyteneet väestöryhmien väliset jännitteet ovat nousseet paikoin pintaan. Juntan ja etnisten armeijoiden välinen kiihtyvä sisällissota pahentaa pakolaisongelmaa. Yli miljoona myanmarilaista on joutunut jättämään kotinsa. Sotilasjuntan ilmavoimat ja tykistötuli ovat ajaneet pakolaisia Thaimaan vastaiselle rajalle, jossa Thaimaan viranomaiset yrittävät padota heidät rajajoen vastarannalle. Paosta Thaimaahan ei haluta tehdä liian houkuttelevaa.

Kristityt ahtaalla

Armeijan väkivalta kohdistuu etenkin kristillisiin vähemmistöihin, mutta myös rohyingoihin, jotka ovat muslimeja. Kirkkoja on tuhottu ja sotilaat ovat surmanneet muun muassa niihin suojaa hakemaan paenneita ihmisiä. Kristittyjä ajetaan kodeistaan. Monet ovat myös päätyneet leireille, joilla heille ei uskonsa vuoksi anneta riittävästi ruokaa tai terveydenhuoltoa.

Viime syyskuussa ammuttiin Chin osavaltion Thantlangin kaupungissa 31-vuotias karenipastori Cung Biak Humin. Armeijan sotilaat surmasivat hänet Huminin sammuttaessa tulipaloa, joka sai alkunsa sotilaiden ampumista kranaateista. Taisteluja on käyty etenkin kristittyjen asuttamissa osavaltioissa, joita ovat Chinin lisäksi Kachi, Kayah, Kayin (tunnetaan myös Karen-nimellä) ja Shan.

Myanmarin armeijan tiedetään määränneen kristittyjä myös pakkotyöhön, joka estää heitä osallistumasta sunnuntain jumalanpalveluksiin ja pitämästä yhteyttä muihin kristittyihin. Tällainen kontrolli lisääntynee edelleen, sillä kristittyjen kokoontumisten estäminen on armeijalle keskeistä. Suurin osa Myanmarin seurakunnista on Open Doorsin tietojen mukaan yhä suljettuina, vaikka maan koronarajoitukset on poistettu.

Käännynnäisiä painostetaan

Kristityiksi kääntyviä vainoavat Myanmarissa usein heidän buddhalaiset tai islaminuskoiset perheensä ja lähiyhteisönsä. Buddhalaista puhtautta vaalivat yhteisöt saattavat vaikeuttaa kristittyjen perheiden elämää estämällä paikallisten vesivarojen käytön. Kristityt kohtaavat syrjintää myös terveydenhuollon piiriin pääsemisessä. Käännynnäisten sortoa ilmenee etenkin maaseudulla.

Yli miljoona myanmarilaista on joutunut jättämään kotinsa.

Myanmarin kristityt kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia myös lain edessä. Heiltä puuttuu buddhalaista enemmistöä koskevia oikeuksia. Vuonna 2015 voimaan astuneen lain mukaan ei-buddhalaisen aviomiehen on kunnioitettava buddhalaisen vaimonsa uskonnonharjoitusta. Kristityillä ei-kristityn miehen vaimoilla ei ole vastaavaa suojaa. Heitä painostetaan usein vaihtamaan uskontoaan. Kristinuskoon kääntyneitä naisia ja nuoria saatetaan pitää kotiarestissa. Kristityn naisen aviomies voi myös ottaa avioeron ja häätää vaimon kodista, jolloin tämä menettää lastensa huoltajuuden.

Yhä vaarallisempi maa kristitylle

Myanmarin vaikeutuva tilanne on nostanut sen sijoitusta Open Doors -järjestön itsenäisen tutkimusyksikön julkaisemassa World Watch List -raportissa. Vuoden 2020 kehitystä kuvastaneessa raportissa maa arvioitiin 18. vaarallisimmaksi kristitylle, kun esimerkiksi vuonna 2017 sijoitus oli 28. Vuoden 2021 kehityksen perusteella Myanmaria pidetään nyt kristitylle jo 12. vaarallisimpana maana.

Open Doorsin tietojen mukaan Myanmarissa elää noin neljä ja puoli miljoonaa kristitty, jotka edustavat kahdeksaa prosenttia koko väestöstä. Heistä 200 000 on ajettu kodeistaan maan sisäiseen pakolaisuuteen. Lisäksi ainakin 20 000 kristittyä on paennut maasta.

Karenien orpokodin asukkaat evakuoitu

Suomen karenibaptistit ovat seuranneet järkyttyneenä tapahtumia entisessä kotimaassaan. Yhteisöä johtava, nykyisin Porvoossa asuva pastori Hla Sein Oo kuvaa uutta tilannetta järkyttäväksi.

– Sotatila ja vakavat ihmisoikeusrikkomukset ovat lisääntyneet Myanmarissa vallankaappauksesta lähtien. Sotilashallituksen lähettämät sotilaat liikkuvat runsaasti ja levottomina eri puolilla maata.

Hlan mukaan sotilaat ovat hyökänneet kyliin. Konfliktin vuoksi kotoaan paenneiden määrä kasvaa koko ajan. Sodan lisäksi maan tilanne on pahentunut koronapandemian tähden.

– Ihmiset näkevät Myanmarissa nälkää, eivätkä monet kansalaiset ole saaneet riittävästi ruokaa ja hätäapua, koska maan ulkoraja on suljettu.

Maata hallitseva sotilasjuntta on asettanut liikkumisrajoituksia. Sota ja rajoitukset estävät ylipäänsä ihmisten liikkumisen rajan yli. Tämän lisäksi rajoitukset estävät myös avustusjärjestöjen normaalin toiminnan ja liikkumisen.

Sotatila on vaikuttanut dramaattisesti myös karenien ylläpitämän orpokodin toimintaan.

– Sodan tähden orpokodin lapset ovat joutuneet pakenemaan sukulaistensa ja seurakuntalaisten luo turvaan. Orpokodin lapsilta on kielletty kokoontumiset yhteen ja samaan paikkaan. Samoin koulut ovat olleet suljettuina jo vallankaappauksesta lähtien, Hla kertoo.

Karenit lukeutuvat Myanmarin suurimpiin etnisiin ryhmiin. He ovat käyneet sotaa Myanmarin – entisen Burman – armeijaa vastaan vuodesta 1949 asti suuremman itsehallinon saavuttamiseksi. Sota karenialueella jatkui myös Myanmar avautuessa ja pyrkiessä demokratisoitumaan. Suomeen kotimaansa sotatilaa paenneita kareneita on tullut arviolta pari tuhatta, pääosin kiintiöpakolaisina. Lisäksi Suomessa on karenni- ja shanpakolaisia Myanmarista.

Lähteet:

• World Watch List 2022 -raportin Myanmaria koskeva maatietosivu (opendoors.fi/myanmar)
• Yle.fi-sivustolla 17.1.2022 julkaistu Rauli Virtasen artikkeli Myanmarin sisällissota kiihtyy – uusi sukupolvi tarttuu aseisiin sekä 31.1.2022 julkaistu Sari Taussin artikkeli Sotilaat murskasivat monta unelmaa
• csw.org.uk-sivustolla 20.9.2021 julkaistu uutinen Baptist pastor shot dead amid continued attacks by the military sekä 1.2.2022 julkaistu uutinen Coup briefing: 1st anniversary
• Hs.fi-sivustolla 25.12. julkaistu Ilmo Ilkan artikkeli Yli 30 ihmistä tapettu ja heidän ruumiinsa poltettu Myanmarissa sekä 28.12.2021 julkaistut Irina Hasalan artikkeli Pelastakaa lapset -järjestö vahvisti työntekijöidensä kuolleen Myanmarissa ainakin 35 uhria vaatineessa iskussa