Raamattuinstituutin rehtori Pauli Rahkonen väitteli filosofian tohtoriksi keväällä 2024. Rahkosen väitöskirja eksegetiikan alalta “Biblical Onomasticon Speaks: An Anthroponymic and Toponymic Survey of Biblical and Epigraphic Onomasticon with Archaeological Support” käsittelee raamatullisten nimien yhteyttä verrattuna arkeologisesti ajoitettuihin epigrafisiin nimiin. Vertailun avulla on pyritty saamaan selville mihin aikakauteen valittujen Vanhan Testamentin kirjojen henkilönimet kuuluvat. Valitut kirjat ovat 1–5 Mooseksen kirjat, Joosuan kirja, Tuomarien kirja, Ruutin kirja, 1–2 Samuelin kirjat sekä Esran ja Nehemian kirjat. Lisäksi yksi artikkeleista koskee Etelä-Levantin asutusnimiä, jotka voidaan ajoittaa 2. vuosituhannelle eaa.

1. Mooseksen kirjan patriarkkakertomusten nimet muistuttavat läheisesti keskisen pronssikauden (n. 1950–1550 eaa.) nimiä, joita on löydettävissä mm. Marin arkiston tai egyptiläisten eksekratiotekstien nimien joukosta. 2–5 Mooseksen kirjojen, Joosuan kirjan ja Tuomarien kirjan nimistö vastaa lähinnä myöhäisen pronssikauden ja varhaisen rautakauden nimistöä (n. 1550–1000 eaa.). Tyypillistä näille kirjoille on, että ns. jahvistiset nimet ovat harvinaisia ja alkavat laajemmin esiintyä 1–2 Samuelin kirjoissa.

Myöhäisen rautakauden (n. 1000–586 eaa.) epigrafinen Raamatun ulkopuolinen israelilainen nimistö on pitkälti samankaltaista kuin esimerkiksi 1–2 Kuningasten kirjan tai Jeremian kirjan nimistöt. Tyypillistä on jahvististen nimien suuri suosio. Esra ja Nehemia-kirjojen nimet koostuvat enimmäkseen persialaisaikaa varhaisemmista nimityypeistä, mutta uusi nimien muoti alkaa jo näkyä. Esiin alkavat nousta varhaiset raamatulliset sankarinimet kuten monet patriarkkakertomusten nimet, jotka tulivat vallitseviksi hellenistisellä ajalla ja sen jälkeen.

Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/188578/rahkonen_pauli.pdf?sequence=1&isAllowed=y