World Watch List 2022 -tutkimuksessa havaitut trendit huolestuttavat. Jihadismin vahvistuminen, yltyvä pakolaisuus, voimistuva nationalismi ja digitaalinen kontrolli sekä koronapandemia ovat vaikeuttaneet kristittyjen elämää etenkin Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Maailman vainotuin ihmisryhmä on nyt vainotumpi kuin milloinkaan WWL-tutkimuksen liki 30-vuotisessa historiassa.

Vainoa kokevia kristittyjä tukevan Open Doors -järjestön itsenäisen tutkimusyksikön hiljattain julkaistusta raportista käy ilmi, että vakavasti vainottuja kristittyjä on maailmassa jo 360 miljoonaa – seitsemäsosa kristityistä. Vaikka tutkimus keskittyy kristittyjen tilanteeseen, on yhden ryhmän heikentynyt uskonnonvapaus usein yhteydessä muidenkin ryhmien oikeuksien tilaan.

– Siellä missä kristityt kohtaavat vainoa, rikotaan usein muitakin ihmisoikeuksia, toteaa Open Doors Finland ry:n ulkosuhteista vastaava johtaja Miika Auvinen.

Tämä pätee myös Pohjois-Koreaan, joka kontrolloi kansalaisiaan julmin ottein. Maa piti WWL-raportin kärkisijaa kristitylle vaarallisimpana maana 19 vuoden ajan, mutta jäi nyt katastrofaaliseen tilanteeseen ajautuneen Afganistanin taakse. Vaino ei ole maassa silti vähentynyt. Uusi ”taantumuksellista toimintaa” vastustava laki on johtanut pidätysten ja väkivallan lisääntymiseen sekä salaisten kirkkojen sulkemisiin.

Taleban vahvistaa ääri-islamismia

Afganistan on ollut WWL-listan toisella sijalla jo vuodesta 2017. Viime elokuussa islamistinen ääriliike Taleban nousi jälleen valtaan, minkä seurauksena maan muutama tuhat salaista kristittyä ovat aiempaa ahtaammalla. Humanitaarisen kriisin lisäksi he pelkäävät ilmiantajia. Hallinnon kristityiksi tunnistamat miehet tapetaan lähes varmasti. Naiset ja tytöt saattavat välttää kuoleman, mutta tulla naitetuiksi talebantaistelijoille. Suuri osa kristityistä on paennut maaseudulle tai pakolaisleireille naapurimaihin, joissa niissäkin kristittyihin suhtaudutaan vihamielisesti.

– Afganistanin nousu WWL-raportin kärkeen on hyvin huolestuttavaa siksikin, koska se viestii islamistisille ääriryhmille ympäri maailmaa, että raakaa taistelua vallasta voi jatkaa esteettä. Irakissa ja Syyriassa epäonnistunut kalifaatin rakentaminen näyttäytyy taas mahdollisena. Kehityksestä seuraa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja epätoivoa, Miika Auvinen toteaa.

Siellä missä kristityt kohtaavat vainoa, rikotaan usein muitakin ihmisoikeuksia.

WWL 2022 -raportissa näkyy jo merkkejä jihadismin vahvistumisesta esimerkiksi Pakistanissa ja Indonesiassa sekä Afrikassa, josta on noussut 50 maan WWL-listalle uusia maita. Ääri-islamistiryhmät horjuttavat valmiiksi hauraita, korruptoituneita Saharan eteläpuolen maita, kuten Nigeriaa, Malia, Keski-Afrikan tasavaltaa, Burkina Fasoa, Nigeriä ja Kongon demokraattista tasavaltaa. Kristityt kohtaavat alueella globaalisti eniten väkivaltaa ja kirkkoja suljetaan vuosittain satoja. Nigeriassa rekisteröitiin viime vuonna 4 650 kristityn surmaa – lähes 80 prosenttia maailman kaikista tapauksista.

Paheneva pakolaistilanne

Yltyvä väkivalta kasvattaa pakolaisuutta etenkin Afrikassa. Sodasta kärsineistä Irakista ja Syyriastakin lähdetään. Kotiseutunsa on jättänyt arviolta yli 84 miljoonaa ihmistä, joista merkittävä osa on kristittyjä. Osa jää maansa sisäisiksi pakolaisiksi, osa on ylittänyt rajan.

Kristityt pakolaiset ovat usein heikossa asemassa. Heiltä saatetaan evätä humanitaarinen apu uskonnollisen vakaumuksen perusteella. Pakomatkat altistavat naisia ja lapsia seksuaaliselle väkivallalle ja ajavat prostituutioon. Vaino toteutuu ylipäänsäkin naisten kohdalla usein seksuaalisena väkivaltana. Pakistanissa tyttöjen sieppauksen ja pakkoavioliitot ovat järjestelmällinen tapa haavoittaa kristittyjen yhteisöä. Myös Afrikan alueella esiintyy järjestelmällisiä kristittyjen raiskauksia. Ongelma on suuri, sillä seksuaaliseen väkivaltaan liittyy voimakas häpeästigma ja vaikenemisen kulttuuria.

Seksuaalisen väkivallan lisäksi kristittyihin pakolaisiin kohdistuu kiskontaa ja ihmiskauppaa. Etenkin islamista kääntyneitä kristittyjä saatetaan syrjiä myös pakolaisleireillä tai jopa maassa, josta he saavat turvapaikan.

Yhdenmukaistaminen ja kontrolli vahvistuvat

Kiinan globaalin vaikutusvallan kasvaessa sen kansalaisiinsa kohdistama yhdenmukaisuusvaatimus on laajentunut kaikille elämänalueille. Vuoden 2021 helmikuussa maassa tuli voimaan uusi uskontolaki, jonka seurauksena suhtautuminen kristittyihin tiukkeni kansallisen turvallisuuden ja yhtenäisyyden takaamiseksi. Megaseurakuntien pastoreita on vangittu, mikäli hallinto on kokenut toiminnan liian näkyväksi ja poliittisesti uhkaavaksi, vaikka kiinalaiskristityillä ei ole tarvetta olla epäisänmaallisia.

Kiina käyttää kansalaistensa kontrolliin kehittyneeseen kasvojentunnistukseen perustuvaa teknologiaa. Kahdessa maakunnassa virallisiin kristillisiin kirkkoihin on asennettu valvontakamerat. Sensuuria harjoitetaan myös internetissä. Hallinto on poistanut raamattusovelluksia verkkokaupoista ja häirinnyt kristillisten kirjojen myyntiä. Alle 18-vuotiailta on kielletty osallistuminen kaikkiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, joten seurakunnat eivät voi järjestää toimintaa lapsille ja nuorille.

Ääri-islamistiryhmät horjuttavat valmiiksi hauraita, korruptoituneita Saharan eteläpuolen maita.

Digitekniikkaa hyödyntävä autoritarismi laajenee myös Kiinan ulkopuolelle, esimerkiksi Myanmariin ja Vietnamiin. Yhdenmukaistamiskehitystä on havaittu näiden lisäksi Malesiassa, Sri-Lankassa sekä Keski-Aasian valtioissa. Intiakin on kiinnostunut kontrolliteknologiasta. Maassa vahvistuu kansallismielinen hindutva-ideologia, jonka mukaan intialaisen tulee olla hindu. Poliittiset johtajat eivät puutu kristittyjä ja muita uskontovähemmistöjä vastaan suunnattuun väkivaltaan. Sosiaalisessa mediassa levitetään runsaasti niiden asemaa heikentävää valetietoa ja propagandaa.

Koronarajoitusten varjolla kapenevat vapaudet

Koronapandemia on tarjonnut monien maiden hallinnolle tekosyyn rajoittaa esimerkiksi kristittyjen kokoontumisia. Kiinan virallisen protestanttisen kirkon, Kolmen itsen patrioottiseen liikkeen, joidenkin seurakuntien ei ole annettu jatkaa toimintaansa edes kokoontumisrajoitusten poistuttua.

Myös Etelä- ja Väli-Amerikan kommunistimaissa koronapandemiaa on käytetty tekosyynä kirkkojen valvomiseen ja lisärajoituksiin. Pandemia on luonut lisäksi järjestäytyneen rikollisuuden ryhmille otollisen tilanteen laajentaa valtaansa.

Heikkenevä kokonaistilanne

Tapettujen, pidätettyjen ja vainottujen kristittyjen sekä kirkkoiskujen määrä on globaalisti nousussa. Viime vuonna tapettiin ainakin 5898 kristittyä. Hyökkäyksiä kristillisiin rakennuksiin oli yli 5000, ilman oikeudenkäyntiä vangittuja kristittyjä yli 6000 ja siepattuja kristittyjä lähes 4000.

Myös kristittyihin kohdistuva painostus kasvaa. Painostus ei näy pistemäisinä väkivallantekoina, vaan näivettävänä arjen kurjistumisena. Sen muotoja ovat esimerkiksi syrjintä työelämässä, perheen painostus uskosta luopumiseksi, humanitaarisen avun epääminen ja seurakuntien lupaprosessien vaikeuttaminen.

Afganistanin ohella kristittyjen tilanne on heikennyt huomattavasti jalkapallon tulevia MM-kisoja isännöivässä Qatarissa (sijalta 29 sijalle 18), väkivaltaisista iskuista kärsineessä Indonesiassa (sijalta 47 sijalle 28) sekä Myanmarissa (sijalta 18 sijalle 12). Onko tilanne toivoton?

– Aina on toivoa, toteaa Miika Auvinen viitaten muun muassa Paavin hiljattaiseen vierailuun Irakissa, jossa elää enää vajaat 200 000 kristittyä, kun heitä vielä vuosituhannen vaihteessa oli 1,5 miljoonaa. Vierailulla oli suuri rohkaiseva vaikutus.

Irakissa, Syyriassa, Turkissa, Egyptissä ja Tunisiassa väkivaltaa oli viime vuonna edellisvuotta vähemmän, mikä tosin johtunee osin koronapandemiasta ja ulkonaliikkumiskielloista.

– Moni ihmishenki kuitenkin säästyi. Kirkko myös kasvaa monissa maissa, muslimimaailmassa on herätystä.