Ari Torro

|

Hengellisesti köyhät

Kuva Ari Torro.

Jatkan ajatuksilla Matteuksen evankeliumin 5. luvun alusta Jeesuksen kuuluisimmasta puheesta eli Vuorisaarnasta. Puheen alkuperäiset kuulijat olivat hämmästyneitä ja ehkä jopa hämmentyneitä kuulemastaan. Autuas se ihminen, joka Raamattua lukiessaan hämmästyy siitä mitä löytää Raamattua lukiessa tai sitä kuunnellessa. Silloin sisimpään piirtyy vähitellen kuva Jeesuksesta sitä mukaa kuin Pyhä Henki avaa Sanaa. Jonkinlainen kuva sinne sisimpään rakentuu joka tapauksessa. Jokainen muuttuu kohti sen kuvankaltaisuutta, jota katselee. Armahtakoon tässä kohtaa Herra niin tämän tekstin kirjoittajaa kuin lukijoita. 

Köyhyys hengessä

Vuorisaarna alkaa sanoilla: “Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.” Mitä mahtoikaan olla Jeesuksen ajatus siitä, millä perusteella hengellinen rutiköyhyys voi olla syy ylionnellisuuteen? Köyhällä tässä tarkoitetaan ihmistä, joka ei pysty elättämään itseään tekemällä työtä. Kaikki hänen elämässään riippuu siitä mitä hän muilta saa. Jos joku on Herransa edessä köyhä ja köyhä seurakunnassaan niin kädet ovat aina auki siltä varalta, että voisi ottaa vastaan mitä annetaan. Sellainen käsi ei voi pidellä lyömäaseita.

Jeesus sanoo Luukas 17:21 “…taivasten valtakunta on sisällisesti teissä.” Sen valtakunnan elämään ei kuulu kuljeksiminen paikasta toiseen jonkinlainen astalo kädessä. Ei edes puolustautumistarkoituksessa. Tässä olemme todenneet, että hengellinen köyhyys on suuren onnen ja jopa autuuden syy. Siis se, ettei omista mitään. Kuitenkin Kolossalaiskirjeen 3:16 sanoo:” Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.”

Kaiken kuoleman ja kuihtumisen keskeltä löytyy elämän liekki. Kuva Ari Torro.

Runsaus ja lohdutus

Nyt puhutaan runsaudesta. Onko hengellisesti köyhä muuttunut nyt rikkaaksi? Aika usein käy niin, että on vaikea ymmärtää ja muistaa miten toisella tavalla Herramme arvioikaan näitä hengellisen köyhyyden ja rikkauden asioita. Voisiko olla niin, että tämä Vuorisaarnan alku eli jae 3 on ehto sille että jatko tulee mahdolliseksi? Tulee murhe omasta puutteellisuudesta, ei toisten.

Siihen meille luvataan lohdutus. Sanat käyvät silloin vähiin. Ei köyhä jaksa pitää pitkiä puheita. He saavat periä maan. On nälkä ja jano ja kaipaus omasta kelpaavuudesta. Heidät ravitaan. Köyhyys Jumalan edessä saa aikaan laupiaan mielen. He saavat laupeuden. Jumalan saavat nähdä ne, joiden puhtauden on saanut aikaan Jeesuksen sovintoveri. Ei mikään muu. Köyhä ei kestä riitaa eikä kovaa huutoa. Siksi hän pyrkii saamaan aikaan sovinnon ja on Jumalan lapsi. 

Tulee myös vainoa ja pahoja puheita. Niiden kohteena oltaessa kuulemme kehotuksen iloon ja riemuun. Tämä on mahdollista ainoastaan jos taivasten valtakunta on sisällisesti meissä, edelleen rutiköyhissä.