Pääsiäinen vie meidät taas kristinuskon ytimeen. Raamatun hyvä sanoma Jeesuksesta Kristuksesta perustuu historiallisiin tosiasioihin (1.kor 15). Kristus naulittiin ristille, hän kuoli syntiemme tähden, hänet haudattiin ja hän nousi ylös kuolleista ja elää. Neljä evankeliumia kuvaa Jeesuksen kärsimyshistorian. Raamatun profetiat messiaasta ovat täyttyneet. Jeesuksen sanat ristillä evankeliumien kertomina avaavat kärsimysten merkitystä ja opetuslasten todistukset vahvistavat hänen ylösnousemuksensa. 

Jeesuksen sanat ristillä 

Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.”  He toivat Jeesuksen paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi. Siellä he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset toisen hänen oikealle puolelleen ja toisen vasemmalle. Jeesus rukoili sotilaiden puolesta ja kaikkien niiden puolesta, jotka osallistuivat tuomitsemiseen. Jeesus ei tuntenut vihaa heitä kohtaan, vaan rakasti heitä ja otti heidän syntinsä kantaakseen.  

Jeesus sanoi Marialle: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapsi Johannekselle: ”Tämä on äitisi!” Jeesus näki, kuinka hänen äitinsä ja opetuslapsi Johannes seisoivat ristin luona. Jeesuksen kuolema lähestyi ja hän antoi äidilleen yhden opetuslapsistaan huoltajaksi.  Golgatalla toteutui myös Marian saama profetia miekasta, joka lävistää hänen sydämensä. Tuo ennustus annettiin Marialle, kun Jeesus-lapsi vietiin vauvana temppeliin. 

Ristiinnaulittu rikollinen rukoili Jeesusta: ”Muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Molemmat rikolliset ristillä pilkkasivat aluksi Jeesusta. Myöhemmin toinen ristiinnaulituista rikollisista katui ja tunnusti uskonsa Jeesuksen syyttömyyteen. Hän pyysi arasti: ”Muista minua”. Pyyntö oli rukous ja hän jättäytyi Jumalan armon varaan. Jeesus vastasi ja lupasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” 

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Jumala, Isä, joka oli aina ollut Jeesusta lähellä, vetäytyi pois suurimman hädän hetkellä. Jeesus kantoi koko ihmiskunnan synnit. Hänestä tehtiin syntiuhrikaritsa. Se pimensi taivaan ja vei Pojan syvimpään pimeyteen ja tuskaan. Jeesus koki, kuinka Isä hylkäsi hänet kadotukseen ja piinaan. Hän kohtasi Jumalan ankaran vihan syntiä kohtaan. 
 
Jeesus korotti äänensä ja sanoi: “Minun on jano”. Kun kaikki kärsimykset olivat täyttyneet, Jumalan poika oli janoinen. Vanhan testamentin profetian mukaan hänen kurkkunsa oli kuiva kuin ruukunsiru ja kieli tarttui kitalakeen. Sotilaat nostivat kostean sienen Jeesuksen juotavaksi. Nähdessään hänen kärsimyksensä jopa sotilaat halusivat osoittaa myötätuntoaan kärsivälle. Kirkkauden kuningas koki syvimmän alennustilansa, ja profetia “olen mato, en enää ihminen” täyttyi. 

Sitten Jeesus sanoi: ”Se on täytetty. ja kallisti päänsä. Maailman syntivelka on sovitettu. Kaikki oli nyt lopullisesti täytetty. Jeesus vei loppuun asti sovittajan tehtävänsä. Hän antoi itsensä uhriksi. Kristuksen uhrikuolema on riittävä ja tehokas sovittamaan jokaisen ihmisen synnit, joka uskoo häneen. 

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän huokaisi ja kuoli. Jeesus koki toivoa ja rauhaa Isän edessä. Koko maailman syntien taakka oli nyt sovitettu. Hän ei ollut enää Jumalan hylkäämä, vaan Jumalan Poika. Yhteys Isän kanssa oli palannut ja hän luottamuksella jätti itsensä taivaallisen Isän käsiin.  

Kuolema ja ylösnousemus 

Apostoli Johannes seurasi vierestä Kristuksen kuolemaa ja näki sotilaiden tulevan Golgatalle. Sapatti alkaisi pian ja ruumiit piti ottaa pois ristiltä ennen juhlaa. Sotilailla oli tapana rikkoa ristiinnaulittujen sääriluut jouduttaakseen heidän kuolemaansa. Johannes näki, kuinka sotilaiden tulivat Jeesuksen luo ja huomasivat hänen jo kuolleen ja yksi sotilaista pisti keihäällä Jeesuksen kylkeen. Silloin toteutui Jumalan ennustus ”Häneltä ei saa rikkoa luita ja he katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet.” Kaksi opetuslasta, jotka olivat siihen saakka hävenneet julkisesti Jeesuksen tunnustamista messiaaksi astuivat yllättäen esille: Josef Arimatialainen ja Nikodeemus. He ottivat Jeesuksen ruumiin, kietoivat käärinliinoihin ja hautasivat. Sotilaiden nähtiin jääneen vartioimaan hautaa, sillä he halusivat varmistaa, etteivät opetuslapset varasta ruumista: ”muuten sanotaan: ”Hän on noussut kuolleista. Viimeinen villitys olisi silloin ensimmäistä pahempi.”

Hän elää!

Magdalan Maria lähti aamuhämärissä Jeesuksen haudalle ja hän näki haudan avoinna ja kiven vieritettynä pois haudan suulta. Maria juoksi kertomaan siitä Johannekselle ja Pietarille. Opetuslapset juoksivat haudalle ja he löysivät tyhjän hautakammion ja näkivät käärinliinat paikoillaan, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä oli tapahtunut. 

Maria jäi istumaan haudan suulle ja itki. Silloin kaksi enkeliä asettautui Marian viereen. Hän kysyi heiltä, missä Jeesus on? Silloin Marian luo tuli mies, joka näytti puutarhurilta. Hän kysyi mieheltä: ”Minne Herrani on viety?” Mies kääntyi Maria puoleen ja sanoi: ”Maria”. Silloin Maria tunnisti tutun äänen ja näki edessään Herransa. Jeesus pyysi häntä viemään viestin opetuslapsille, että hän elää. Kuullessaan sanat Maria nousi ja juoksi riemuiten opetuslasten luo ja sanoi: ”Minä olen nähnyt Herran!” 

Samana päivänä Jeesus kulki lukittujen ovien läpi opetuslastensa luo yläsaliin. Yhtäkkiä Jeesus seisoi opetuslasten keskellä ja sanoi: ”Rauha teille!” Jeesus näytti lävistetyt kätensä ja kylkensä. Nähdessään Jeesuksen ilo täytti opetuslapset, he näkivät ja uskoivat: Jeesus elää sittenkin, hän ei ole kuollut. Epäilevä Tuomaskin tunnusti: Minun Herrani ja minun Jumalani! 

Hyvää pääsiäistä!