Evankeliumien kertomukset Jeesuksen syntymästä ja varhaislapsuudesta ovat täynnä liikettä ja matkantekoa. Näemme Marian matkaavan Elisabetin luo, Joosefin ja Marian matkaavan Betlehemiin ja Loppiaisena itämaan tietäjät matkaamassa tähden johdatuksessa. Tämä ei ole pelkkää matkailua, vaan selviytymisen, Jumalan johdatuksen ja pelastussuunnitelman toteutumista.

Itämaan tietäjien lähdettyä enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja varoittaa Herodeksen murhanhimosta. Enkeli kehottaa häntä ottamaan Marian ja Jeesus-lapsen ja pakenemaan Egyptiin. Joosef tottelee. Hän toimii hiljaisesti ja kuuliaisesti – kuten ennenkin. Hän ei kysele, ei epäröi, vaan nousee ja lähtee.

Matka kohti tuntematonta

Joosefin ja Marian matka Egyptiin ei ollut pelkkää fyysistä liikkumista, vaan myös matka tuntemattomaan. He eivät tienneet, kuinka pitkään pako kestäisi tai mitä heitä Egyptissä odottaisi. He olivat siirtolaisia, jotka etsivät turvaa vieraassa maassa – kaukana kotiseudustaan.

Tämä Pyhän perheen kokemus on monella tapaa samankaltainen kuin monien pakolaisten ja siirtolaisten kokemus tänään. Pelko, epävarmuus ja vierauden tuntu ovat osa heidän matkaansa. Matteuksen kertomus muistuttaa meitä siitä, että Jeesus ja hänen perheensäkin kokivat saman. Jumalan Poika ei syntynyt mukavuuteen, vaan elämän realiteetteihin: vaikeuksiin, uhkiin ja jopa kuoleman varjon keskelle.

Herodeksen varjo ja lastenmurha

Herodes on yksi Raamatun julmimmista hahmoista  Hän tappoi läheisiään vallan pelossa ja määräsi Betlehemin lasten surmaamisen vain turvatakseen oman asemansa. Hänen päätöksensä oli suunnaton tragedia.

Voimme vain kuvitella Marian ajatuksia, kun Pyhä perhe pakeni. Tiesikö hän, kuinka lähellä Herodeksen sotilaat olivat? Tunsiko hän henkilökohtaisesti äitejä, jotka menettivät lapsensa? Ehkä hän koki kiitollisuutta, mutta myös syyllisyyttä siitä, että hänen lapsensa säästyi, kun toiset joutuivat uhreiksi.

Profeetan sanat ja uusi Exodus

Matteus yhdistää tämän tapahtuman profeetta Hoosean sanoihin: “Egyptistä minä kutsuin poikani.” Alkuperäinen teksti viittaa Israelin kansan vapautumiseen Egyptin orjuudesta Mooseksen johdolla, mutta Matteus näkee siinä syvemmän merkityksen. Jeesuksen kautta Jumala aloittaa uuden Exodus-kertomuksen, jossa ihmiskunta vapautetaan synnin ja kuoleman orjuudesta. Jeesuksen elämässä nämä tapahtumat, vaikka traagiset, osoittavat Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista.

Ristin varjo ja toivo

Jeesuksen elämässä ristin varjo oli läsnä jo varhaislapsuudesta asti. Itämaan tietäjien lahjat – kulta, suitsuke ja mirha – ennakoivat hänen elämänsä eri puolia: kuninkuutta, pappeutta ja kuolemaa. Mutta tämä kertomus ei pääty pimeyteen. Egyptistä paluun jälkeen Jeesus kasvaa Nasaretissa, kaupungissa, jonka nimi viittaa “versoon” tai “juuresta kasvavaan oksaan”. Jesajan profetiat Iisain juuresta täyttyvät. Jumala ei hylkää kansaansa, vaan hän lähettää Poikansa tuomaan oikeudenmukaisuuden ja pelastuksen koko maailmaan.

Joosefin rooli ja kutsu meille

Joosef on meille esimerkki luottamuksesta ja uskollisuudesta. Hän ei saanut tietää suunnitelman kokonaisuutta, mutta toimi aina Jumalan ohjeiden mukaan. Hänen roolinsa oli vaatimaton, mutta ratkaiseva.

Tänä Loppiaisena, kun muistamme Pyhän perheen matkaa, meitä kutsutaan kysymään: Olemmeko valmiita vastaamaan Jumalan kutsuun, vaikka se veisi meidät tuntemattomaan? Luotammeko siihen, että Jumala on kanssamme niin vaikeuksien kuin ilon hetkissä?

Joosef ja Maria joutuivat kohtaamaan epävarmuuden, mutta he eivät olleet yksin. “Immanuel – Jumala meidän kanssamme” oli heidän kanssaan joka askeleella. Sama lupaus on voimassa tänään meille. Jumala on kanssamme – ilossa, surussa, helppouden ja vaikeuksien keskellä.

Egyptistä nousi toivo, joka muuttaa kaiken. Jeesus Kristus on maailman valo. Hänen kauttaan meillä on pelastus, uusi elämä ja lupaus siitä, että Jumala on meidän kanssamme – tänään ja aina.