Teemamme näille naisten päiville on Sovinnon suuri päivä. Kun aloin miettiä aihettamme, ajatukseni johtuivat tarkastelemaan asiaa näkökulmasta, jota en koskaan aikaisemmin ollut miettinyt, ja siitä pidän tämän raamattutunnin. En nyt keskitykään vain tuohon Sovinnon suureen päivään –  kyllä siihenkin tulen – vaan katselen aihettamme koko Raamatun ilmoituksen valossa, sillä jo varhain tämä sovinnon suuri päivä, Jumalan Pojan, Jeesuksen tulo, on nähtävissä Raamatun sivuilla. 

Jumalalla tiesi alusta pitäen, että syntinen ihminen tarvitsee Sovittajan ja niin Hän pikku hiljaa alkaa paljastaa tätä suunnitelmaansa. Heti Mooseksen kirjoissa voimme lukea siitä. Aluksi sovittajasta ei mainita mitään. Vielä ei ollut sen aika, mutta Jlan suunnitelmat olivat valmiit jo tuolloin.

Mooseksen on laskettu syntyneen n. v. 1500 eKr. ja heti 1. Ms 49:10 kertoo. ”Ei siirry valtikka pois Juudalta, eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat”. Tässä on jo selvä viittaus Jeesuksen, kuten tuon jakeen alaviite Mt 2:6 antaa ymmärtää. ”Sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia.” Ja 5. Ms 18:18: Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. 

Meille on täysin selvää, että nämä jakeet puhuvat Jeesuksesta, mutta entäpä Vanhan testamentin ajan ihmiset? Heille Jumala paljasti kuitenkin jo jotakin, mutta tulisi kulumaan vielä lähes 1400 vuotta ennen kuin tämä hallitsija ja meidän Sovittajamme syntyisi. Odotusaika oli kuitenkin vielä pitkä. 

Kun pääsemme Raamatussa Jesajan kirjaan, näemme että hänelle Jumala paljastaa jo paljon enemmän ja paljon selkeämmin sanoin kuin Moosekselle tulevan Sovittajan. Jesaja toimi n. v. 740-700 eKr. Sen tähden Herra itse antaa heille merkin. Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel, 7:14. Pari lukua myöhemmin 9: jakeet 1 ja 5: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden. Ja muutama jae myöhemmin: Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.

Jesaja 53 on meille kaikille tuttu. Se kertoo jo hämmästyttävän tarkasti Jeesuksen kärsimisestä. Hänet esitetään nyt, hallitsijana ja herrana, vaan syntiemme sovittajana. Mutta edelleen kansa joutui odottamaan pitkään, n. 700 v Jesajan profetioiden täyttymistä. Eli jo pitkän aikaa ennen kuin aika oli tullut täyteen, Jumala ilmoitti oikeastaan Jeesuksen elämän kaikkein rankimman mutta myös kaikkein suurimman asian tulevasta Messiaasta. 

Ja vielä yksi esimerkki, nyt pikkuprofeettojan puolelta, Miikan kirjasta 5:2. Hän vaikutti Juudassa n.v. 730-680 eli samoihin aikoihin, kuin Jesaja. Hän kirjoittaa: Mutta sinä Betlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista,

Nyt kansa sai tietää, missä heidän tuleva hallitsijansa syntyisi. Nämä raamatunpaikat osoittavat sen, mitä profeetta Aamos sanoo: Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille. 3:7. Ei Jumala, suuri ja ylhäinen Isämme, pidä asioita salassa. Hän kertoo etukäteen omat suunnitelmansa omalle kansalleen.

Siirrytään nyt Uuteen testamenttiin. Jokainen evankelista kertoo sekä Jeesuksen syntymästä että hänen vaelluksestaan maan päällä aina ristin kuolemaansa saakka. Niiden valossa ymmärrämme oikein hyvin kaikki VT:nkin profetiat, joita ei täysin ollut ymmärretty silloin kun ne lausuttiin ensi kerran ääneen. 

Mutta kun Jeesus sitten alkoi vaikuttaa kansansa keskellä, juuri ne, joiden olisi pitänyt tunnistaa Messiaansa, olla valveilla ja nähdä VT:n profetioiden täyttyneen Hänessä, eivät uskoneet Häntä. Päin vastoin, he, kirjanoppineet ja fariseukset, halveksivat Jeesusta, saarnasivat kansalle, ettei Jeesus todellakaan ollut heidän Messiaansa, vaan petturi, valehtelija, omaa itseään esiin tuova häikäilemätön ihminen. Ja lopulta juuri he päättivät tappaa Jeesuksen ryövärinä ristillä. 

Onneksi ei Messias-odotus ollut kaikilta päättynyt. Kun palaamme vielä Jeesuksen syntymän aikoihin, Raamattu nostaa heidän joukostaan esiin kaksi ihmistä israelilaisten joukosta, jotka olivat valveilla. He odottivat yhä Messiaan tuloa. Evankelista Luukas kertoo heistä 2:25-38. 

Raamatun kohta kertoo hurskaasta miehestä, Simeonista, jolle Jumala oli ilmoittanut Pyhä Hengen välityksellä, ettei hän kuolisi, ennen kuin näkisi Herran Voidellun. Ja kun hän sai sitten Jeesus-lapsen syliinsä, hän jälleen Pyhän Hengen vaikutuksesta toteaa, että lapsi olisi ”valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille ja kirkkaudeksi kansallensa Israelille” ja edelleen: ”Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan”. 

Temppelissä oli myös naisprofeetta Hanna, hänhän ei poistunut pyhäköstä vaan palveli siellä Jumalaa paastoten ja rukoillen yötä ja päivää. Hän tuli juuri sillä hetkellä siihen ja, ”ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta”.

Kun Jeesus saapui ensimmäisen kerran, monet, ehkäpä jopa suurin osa kansasta ei enää odottanut Häntä tulevaksi. Elämä oli täynnä kaikkea muuta. Jeesus kiinnosti heitä vain siksi, että hän teki ihmeitä. Ja tämä meidän tulee ottaa huomioon, meidän jotka tiedämme, että Jeesus on tuleva takaisin. Me elämme lopun aikoja. Muistetaan Jeesuksen varoittavat sanat: ”Kuitenkin kun ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” Lk 18:8. Eli aivan kuten oli Jeesuksen ensimmäisen tulon ajassa, niin nytkin: 

Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi. Kuten olemme Raamatusta nähneet, Hän oli huolellisesti suunnitellut jo maailman alusta pitäen Poikansa syntymän ja kuoleman. Meidän syntimme on sovitettu Golgatan keskimmäisellä ristillä. Vain se antaa meille mahdollisuuden viettää tänäänkin sovinnon suurta päivää! 

Mitä enemmän itselleni tulee ikää, sen suuremmaksi Jeesuksen sovitustyö on tullut itselleni. Jeesus kuoli meidän kaikkien syntien tähden. Jumala tiesi, ettei meistä kukaan pystyisi elämään synnitöntä elämää, niin kuin Jeesus teki. Siksi Hän lähetti kalleimman mitä Hänellä oli: oman Poikansa tähän syntiseen maailmaan pelastamaan ne, jotka Häneen uskovat. Ilman sovitusta meistä ei kukaan olisi kelvollinen Taivasten valtakuntaan.  

Me olemme valtavan etuoikeutettuja, kun olemme saaneet armon löytää Jeesuksen sovintotyön kautta rauhan sydämeemme. Jopa tällaisena aikana, jolloin maailman syntisyys ja aina vain vahvemmin näemme, että täydellinen välinpitämättömyys hengellisiä asioita kohtaan on totta. Siksi aika on vaarallinen. Pitäkää usko Jumalaan, on tärkeä kehotus ja siitä tulee pitää koko ajan huolta. Se suurin juhla odottaa meitä, jos näin teemme. 1 Kor 2:9sanoin: ”Mitä silmä ei ole nähnyt, eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jla on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat”. 

On totisesti aika kiittää ja ylistää Kaikkivaltiasta, joka on luvannut antaa meille kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan. Me olemme vielä matkalla, mutta olemme oppineet tuntemaan Hänet, joka sovitti meidän syntimme Golgatalla. Ja voimme vain kuvitella, millainen tulee olemaan se juhla, jossa kaikkien pyhien kanssa saamme nähdä Hänet, joka meidät sovitti verellään. Se on lopullisesti se Sovinnon suuri päivä. Amen, tule Herra Jeesus!