Uskon, että me kaikki jaamme syvän huolen siitä, että kaikkea muuta suvaitaan, paitsi Raamattuun perustuvaa, kristillistä uskoa. Ja erityinen huoli niistä lapsista ja nuorista, jotka eivät kuule sanomaa Jeesuksesta. Varhaiskasvatuksen ja koulun uskonnonopetus korostuu heidän kohdallaan. Oman uskonnon opetuksen merkitystä voidaan perustella myös sellaisin argumentein, jotka ovat yleisesti hyväksyttävissä. EU-maissa elävistä yhä useampi on eri kulttuuritaustasta kuin alueen ns. kantaväestö. Kyvyttömyys ymmärtää uskontoja johtaa helposti pelkotiloihin, sillä tuntematonta on aina helppo pelätä. Tosin joskus varovaisuus ja pelko on aiheellistakin. Turhat pelot puolestaan rajoittavat havaintokykyä ja nähdään vain sellaista, mikä vahvistaa ennakkoluuloja.

Globaalit konfliktit eri uskonnoista ja kulttuureista kotoisin olevien ryhmien välillä ovat kasvussa. Euroopan ongelmia, esimerkiksi terroriuhkaan liittyviä haasteita ei pystytä ratkaisemaan, ellei uskontoja ymmärretä ja huomioida. Kansainvälistyvässä maailmassa tieto muista uskonnoista auttaisi ymmärtämään myös uskontojen kulttuurista ja poliittista merkitystä. Kyseessä on siis myös turvallisuusulottuvuus. Lähivuosien haasteena on ollut voimakkaasti lisääntyvä antisemitismi eli juutalaisuusvastaisuus. Juutalaisiin kohdistuva vihapuhe usein johtaa myös tekoihin. ”From the river to the sea” lauseen merkitystä eivät ehkä kaikki mielenosoituksissa olleet tiedä? Sillä on vaikea uskoa, että Suomessakin jo yllytettäisiin juutalaisten hävittämiseen? Sitä se nimittäin tarkoittaa, Israelin valtion ja kansan tuhoamista. Auttaisiko edellä mainittuihin seikkoihin uskonnonlukutaito?

Riittämätön tai vääristynyt tieto eri uskonnoista johtaa helposti yleistyksiin. Jos edustaa tiettyä ryhmää, ei välttämättä jaa kaikkea siihen liittyvää. Myös meistä voi ihmisillä olla vääristynyt käsitys esimerkiksi yksittäisten, ikävien tapausten vuoksi. Kaikista uskonnoista löytyy tahoja, jotka pyrkivät käyttämään uskontoa vallankäytön välineenä. Uskonnonlukutaitoon sisältyy siis myös kyky tarkastella kriittisesti uskontoihin mahdollisesti liittyvää vallankäyttöä.

Historiaa ja uskontoja heikosti tuntevat ovat valitettavasti alttiimpia ääriliikkeille ja propagandalle. Kd kannattaakin sellaista uskonnonopetusta, johon kuuluu oman uskonnon lisäksi muut uskonnot. Uskonnonlukutaito on aivan yhtä oleellista nykyään kuin medialukutaitokin.
Euroopan murrosten joukossa vähemmälle huomiolle on jäänyt kasvava kriittinen suhtautuminen uskontoihin, erityisesti kristinuskoa ja juutalaisuutta kohtaan. Uskonnottomuus on kasvava trendi Euroopassa. Koska ihmiset ovat aina etsineet merkitystä elämälleen, on kristinuskon tilalle tullut ns. uushenkisyys ja muita uskontoja kuten islam. Historia opettaa, että uskontoon pätee sama kuin armeijaan: tyhjä tila täyttyy jollakin toisella.

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi ja puoluevaltuuston pj. (kd).