Joulun ydin avautuu Luukkaan evankeliumin kiitosrukouksissa.

Luukas kertoo evankeliumissaan yksityiskohtaisesti Vapahtajan syntymästä. Monet ihmiset saivat nähdä Jumalan suurimman ihmeen omin silmin. He pukivat hämmästyksensä kiitoslauluiksi ja rukouksiksi. Luukkaan jouluevankeliumi on kertomus tavallisista ihmisistä, jotka kokivat Jumalan kirkkauden tulevan heitä lähelle.

Huomattuaan raskautensa Maria matkusti ylämaahan tapaamaan sukulaistaan Elisabetia, joka olit tullut raskaaksi vanhoilla päivillään. Elisabetkin oli kokenut Jumalan ihmeen ja odotti lasta miehensä Sakarjan kanssa, nimittäin Johannes Kastajaa, josta tuli oli viimeinen profeetta.  Elisabet näki serkkunsa Marian ja silloin Johannes-lapsi potkaisi hänen kohdussaan ja Elisabet kiitti Jumalaa Mariasta ja tämän tehtävästä.

”Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee
minun tyköni?”

Magnificat

Luukas kertoo kuinka samassa hetkessä Jumalan Henki voiteli myös Marian ja hän ylisti Jumalaa.

”Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.”

Marian kiitosvirsi, Magnificat (ihmeellisen ylistetty), todisti kuinka Jumala on valinnut köyhät ja alhaiset. Herra on salattu viisailta ja ymmärtäväisiltä. Ihmisten silmissä mitätön nainen odottaa Messiasta. Nainen antaa kiitoksensa Jumalalle. Hän ei ole Neitsyt Maria taivaan kuningatar, vaan palvelija, jonka Jumala on valinnut. Jumala on pyhä ja suuri ja pitää huolen pienestä ihmisestä. Maria kiittää sanoen:

”Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.  Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.”

Benedictus

Vapahtajan odotus tiivistyy myös Sakarjan ja Elisabetin kodissa. Johannes syntyi ja Sakarja sai takaisin puhekykynsä. Epäuskonsa tähden hänet oli tehty mykäksi. Saatuaan puhekyvyn takaisin hän alkaa kiittää Jumalaa Kristuksesta, joka on pian syntyvä.

”Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta – niin kuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta”.

Sakarjan kiitoslaulua kutsutaan myös nimellä Benedictus. Leeviläinen pappi Sakarja kiittää Jumalaa Kristuksesta. Nyt Vanhan testamentin profetiat ovat täyttymässä. Hän siteeraa Psalmeja kuinka Jumala on uskollinen kansalleen ja lähettää Vapahtajan. Lopuksi hän kiittää myös pojastaan Johanneksesta. Sakarjan poika saa tehtävän kertoa Israelin kansalle Kristuksesta ja anteeksiantamuksesta.

 ”Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa.”

Gloria Deo

Aina niin asiallinen Luukas alkaa puhua myös enkeleistä. Hän kertoo kuinka Jeesuksen synnyttyä enkeli ilmestyi paimenille, ja enkelin mukana taivaallinen sotajoukko laskeutui yöllä kedolle. Jumalan maailmaa murtautui maan päälle ja paimenet todistivat suurta kosmologista tapahtumaa.

 ”Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ’Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.’ Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ’Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto’!”

Enkelit laulavat Jumalan kunniaa korkeuksissa, Gloria Deo in Exelcis. Herra on Kaikkivaltias ja suuri kirkkauden Jumala. Enkelit kertaavat sanoman: Jumalalle kuuluu yksin kunnia korkeuksissa.

Nunc dimittis

Viimeinen kiitosrukous Kristuksen syntymän tähden Luukkaan evankeliumissa luetaan kun Jeesus tuodaan temppeliin. Se on myös vanha alkukristillinen iltarukous ”Nyt Sinä sallit”, Nunc dimittis. Vanha Simeon saapui temppeliin samaan aikaan kun Maria ja Joosef toivat Jeesus-lasta sisälle.

”Otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä, valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille”.

Simeon kiitti Jumalaa ja kutsui Häntä nimellä Herra – kirjaimellisesti Isäntä, despoti. Simeon rukoilee vanhan juutalaisen jäähyväisrukouksen sanoin. Palvelija voi nyt kuolla rauhassa, sillä hän on omin silmin nähnyt ja pitänyt sylissään Vapahtajaa. Hän lainaa Jesajan kirjaa ja kiittää Jumalan Pojasta, joka on valo kaikille kansoille ja kirkkaus Jumalan valitulle kansalle Israelille.

Jari Portaankorva

Kirjoittaja on Suomen Baptistikirkon johtaja.