JOULUSAARNA

Meidän mielissämme on usein postikorttimainen kuva joulusta, johon kuuluu Jeesus-lapsi Marian sylissä hämyisessä tallissa ja heidän ympärillään paimenet, tietäjät ja tallin eläimet. Matteuksen evankeliumi piirtää kuvan toisenlaisesta joulusta sekasortoisen maailman keskellä, jonka väkivallan uhan alla pieni perhe etsii turvapaikkaa. Evankeliumissa Joosef on perheen suojelija, nöyrä ja uskollinen Jumalan palvelija.

Enkeli puhui unessa Joosefille, että lapsen nimeksi pitää antaa Jeesus. Joosef iloitsi Marian lapsesta ja seurasi hiljaa tapahtumia sivusta. Joosef, Marian mies oli joulun sivuhenkilö, Jeesuksen kasvatti-isä, jolle ei evankeliumeissa annettu puheroolia – hän ei sano sanaakaan Raamatussa.

Matteuksen jouluteksti kertoo kaukaisista vieraista, jotka saapuivat Betlehemiin. ”Tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään.” Pimeällä taivaalla loisti kirkas tähti ja se valaisi tietäjien matkaa vastasyntyneen juutalaisten kuninkaan luokse.

Tietäjät näkivät tähden seisahtuvan ja suuri ilo täytti heidän sydämensä: me saamme pian nähdä kuninkaan! He menivät sisälle taloon ja näkivät lapsen ja Marian. Polvistuen Jeesuksen eteen he antoivat hänelle lahjansa. Vanhan perimätiedon mukaan tietäjiä kutsutaan kolmeksi kuninkaaksi idästä tai kolmeksi viisaaksi mieheksi. Raamattu ei mainitse tietäjien lukumäärää, mutta nämä antoivat Jeesus-lapselle kolme erilaista kallista lahjaa: kultaa, mirhaa ja suitsukkeita.

Tietäjät palasivat toista tietä takaisin omaan maahansa, sillä Jumala varoitti heitä kuningas Herodeksesta, väkivaltaisesta yksinvaltiaasta, joka pelkäsi Jeesus-lasta ja tahtoi tappaa tämän. Kun tietäjät eivät palanneet Jerusalemiin, lähetti Herodes sotilaansa kohti Betlehemiä surmaamaan kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset.

Ota lapsi ja pakene

Tietäjien lähdettyä Jumala puhui jälleen unessa Joosefille: ”Ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy Egyptissä, kunnes käsken sinun palata, sillä Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.” Joosef heräsi yöllä ja otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja he pakenivat itämaan tietäjien aarteet matkakassana kohti etelää, Egyptiä, jonne Herodeksella ei ollut valtaa.

Raamattu kertoo järkyttävän murhenäytelmän, kuinka kaksituhatta vuotta sitten pimeys peitti Juudean ja kärsimykset kohtasivat Betlehemin asukkaita: ”Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: – Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.” Kertomus Betlehemistä päättyi väkivaltaan ja suruun, vain yksi poikalapsi pelastui.

Tänäänkin sodat ja väkivallan kauhut peittävät Lähi-idän. Miljoonat ihmiset ovat paenneet kodeistaan. Perheet ja pienet vauvat elävät kärsimyksen keskellä. Pelkästään Libanonin pakolaisleirillä on syntynyt yli 50 000 lasta. Väkivallan keskellä ihmiset etsivät turvaa.

Egyptistä Nasaretiin

Pakolaisperhe asui nyt vieraassa maassa Egyptissä ja näin toteutui, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: “Egyptistä minä kutsuin poikani.” Jouluevankeliumi muistuttaa meitä pakolaisuudesta. Jumalan poika vietiin turvaan Egyptiin. Perhe asui vieraan kansan keskellä, jonka kieli oli heille outo.

Herra puhui jälleen Joosefille: “Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet.” Perhe kutsuttiin palaamaan Nasaretiin. Jälleen Joosef totteli Herraa ja he matkustavat takaisin Israeliin ja asettuvat Nasaretiin.

Pakolaiset ja muukalaiset

Jouluevankeliumi kertoo meille suurimman sanoman: meille on syntynyt Vapahtaja Jeesus Kristus. Jumala itse tuli kerran keskellemme. Hän on luvannut olla kanssamme joka päivä. Hän on Daavidin poika Betlehemistä. Evankeliumi muistuttaa meitä myös Jeesus-lapsesta, joka pakeni Egyptiin ja eli siellä pakolaisena. Joosefin esimerkki muistuttaa meitä vastuusta.

Raamatussa puhutaan paljon laupeudesta, jota meidän tulisi osoittaa lähimmäisiämme kohtaan: ”Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.”

Rakkauden kaksoiskäsky – rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi – kertoo evankeliumin ydinsanoman. ”Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne” (3. Moos.19).

Jari Portaankorva

Julkaistu Valkonauha-lehdessä jouluna 2015