”Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on?” lauletaan eräässä varsin tunnetussa joululaulussa. Laulun nimi: ”Joulu saapuu jokaiselle”, viittaakin jo vahvasti siihen mikä olettamus monilla ihmisillä joulusta on.
Jouluun liittyy vahvasti monia asioita, yksi suurimmista lienee odotus. Odotetaan, että päästään avaamaan lahjoja, odotetaan että päästään tapaamaan sukulaisia, odotetaan joululomaa, odotetaan että päästään rauhoittumaan joulun viettoon. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Todennäköisesti jokaisella meillä on jonkinlaisia odotuksia joulusta ja sen vietosta.
Tässä kohtaa lainaan muusikko Juice Leskisen ”Paperitähdet” laulun sanoja: ”Voi kun elämä olisikin pelkkä aikakauslehti vain, onnellista ihmistä täynnä viikoittain”. Olisi todella hienoa, jos joulu olisi kaikille ilon, valon ja onnellisuuden juhlaa. Valitettavasti näin ei ole.
Yksinäinen joulu
Ei ole mikään uutinen, että Suomessakin useat ihmiset kärsivät yksinäisyydestä, itseasiassa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan yksinäisyydestä kärsii miltei 9% suomalaisista. Määränä se tarkoittaa suurin piirtein 400 000 suomalaista. Se on aika paljon se.
Monille yksinäisille ihmisille joulu on hyvin stressaavaa ja ahdistavaa aikaa. Olen kuullut ihmisistä, jotka alkavat stressata joulun saapumista jo monta kuukautta etukäteen, koko ajan vain toivoen, että joulu voisi vain nopeasti mennä ohi. Ettei siihen tarvitsisi kiinnittää lainkaan huomiota.
Vaikka yksinäisten ihmisten määrä tuskin kasvaa mitenkään erityisesti juuri jouluisin, niin se tapa, miten joulua markkinoidaan, saa varmasti monet kokemaan itsensä tavallista yksinäisemmiksi. Kaikki mediat mainostavat joulua yhdessäolon juhlana, televisiossa pyörii mainoksia, missä koko suku on kokoontunut ison pöydän ääreen nauttimaan jouluruokia. Monet eri liikkeet myyvät tuotteitaan nimenomaan sillä ajatuksella, kuinka hyvä lahja juuri heidän tuotteensa olisi toiselle henkilölle. Harvemmin näkee joulun alla tuotteita mainostettavan: Hei, sinä yksinäinen ihminen, tämä tuote on kuin luotu sinulle.
Työjoulu
Myös työpaikoilla jouluun liittyy paljon odotuksia. Työvuorotoiveita aletaan kerätä hyvissä ajoin, jotta on sitten aikaa vääntää kättä siitä, kuka joutuu olemaan joulun töissä. Toki löytyy niitäkin, jotka nimenomaan haluavat olla joulun töissä, se kun yleensä myös tarkoittaa mukavia lisiä palkkaan. Tosin tänä vuonna joulu sattuu niin hyvin viikonlopulle, että suuria lisiä palkkaan ei ole odotettavissa.
Itselläni on tänä vuonna ensimmäistä kertaa se tilanne, että en vielä tätä kirjoittaessani tiedä, miten ja missä jouluani vietän. Varmaa on se, että ainakaan koko joulua en pysty olemaan vapaalla, toisin kuin aiempina vuosina. Siitä syystä odotankin mielenkiinnolla, mitä tämä joulu tuo tullessaan. Ainakin erilainen se tulee olemaan, se on varmaa. Olen töissä ison keskussairaalan päivystyksessä, jossa yleensä pääsee näkemään sen hieman kurjemman puolen elämästä. Joulu tuskin tuo muutosta tähän. Harva meistä (toivottavasti) suunnittelee viettävänsä joulua sairaalan päivystyksessä, potilaana.
Surullinen fakta on myös se, että jos vanhat merkit pitävät paikkansa, eniten poliisia työllistävät jouluna perheväkivalta, rattijuopumukset ja liikenneonnettomuudet. Kaikki asioita, joita tuskin kukaan haluaisi koskaan kokea. Kaikkein vähiten jouluna.
Auta jos voit
Pitäisikö meidän sitten potea huonoa omatuntoa, jos olemme siinä etuoikeutetussa asemassa, että saamme viettää joulua juuri niin kuin haluamme? Ei tietenkään. Ei meidän tarvitse potea huonoa omatuntoa syödessämme perunalaatikkoa tai avatessamme lahjoja, koska joku muu ei niin mahdollisesti pääse tekemään, vaikka ehkä haluaisikin.
Tärkeämpää on tiedostaa se tilanne, että kaikilla asiat eivät ehkä ole yhtä hyvin. Kaikkien ei tarvitse viettää jouluaattoa hyväntekeväisyysjuhlassa, jakamassa ruokaa vähäosaisille. Jokainen voi kuitenkin halutessaan(!) olla avuksi yksinäiselle.
Yksinäisyyden torjumien ei vaadi suuri urotekoja. Jos tiedät, että joku läheisesi on yksinäinen, pelkkä joulukortin lähettäminen voi auttaa hyvinkin paljon. Hänet voi myös pyytää syömään jouluruokia tai lähteä hänen kanssaan kahville. Tapoja on lukemattomia.
Ennen joulua monet yksinäiset myös kokevat ahdistusta, kun kaikki kyselevät toisiltaan joulun suunnitelmia. Kenestäkään ei ole kiva kuulla toisen viettävän joulua yksin, mutta varmasti vielä ikävämpää se on niille, jotka sen joutuvat yksin viettämään.
Joten, jos tiedät jonkun joka kärsii yksinäisyydestä, niin miksi et ottaisi häntä huomioon tänä jouluna? Joulukortti tai vaikkapa pieni joululahja voi saada ihmeitä aikaan.
Toivotaan että tänä vuonna joulu saapuu mahdollisimman monelle. Niin lapselle kuin aikuisellekin.
Aapo Liukko