Tervetuloa,
väsyneet ja koti-ikävöivät.
Ei talliin mutta
vanhoihin kouluihin, vanhainkoteihin,
varuskuntiin ja vankiloihin.
Emme osanneet varautua.
Pimeämmäksi tämä ei tästä enää tule,
kylmemmäksi kyllä.
Jäätyneessä maassa askeleet
toisiamme vastaan.
Samat naurut ja itkut vaikka
eri ruoat, kieli ja tavat.

Jouluna meidän on turha isotella:
meidän Jumalamme on lapsi.
Lyhty kolkon kotinne pihapuuhun.
Lämpimästi tervetuloa.

Leena Valkonen