Moskovan kansallista rukousaamiaista uudistettiin

William Yoder, Smolensk

15. maaliskuuta arviolta 200 uskonnollista ja maallista johtajaa kokoontui Moskovan President-hotellissa viettämään 11. kertaa kansallista rukousaamiaista. Tämänvuotista tapaamista, jonka teemana oli Venäjä – monikansallinen ja –kulttuurillinen maa, leimasi Nikolay Svanidzen intohimoinen puhe sen puolesta, että Venäjän yhteiskunta vastaisi nuorisonsa yhteiskunnalliseen huutoon ja taloudellisiin tarpeisiin.  Svanidze, merkittävä TV-toimittaja ja valtion monikansallisten suhteiden ja omantunnon vapauden osaston johtaja, arvosteli terävästi sitä aggressiivista, ulkomaalaiskammoista nationalismia, joka jatkaa kasvuaan maan nuorison parissa. Miljoonat nuoret kärsivät köyhyydestä, harkinnan puutteesta, väkivallasta ja epäoikeudenmukaisista tuomioista, ja he etsivät purkutietä aggressiivisille tunteillensa. Hän kuvaili valtion propagandaa nuorille ulkomaalaiskammoa lisäävänä ja suuresti liiallisena  sekä nationalistisena.

Svanidze huomautti, että Venäjän patrioottiset yhteisöt ja media ovat kuvanneet Japanin maanjäristykset rangaistuksena siitä, että se on loukannut Venäjän oikeuksia Kuriilin saariin Japanin rannikolla. Tämä osoittaa täydellistä myötätunnon puutetta, jota hän piti moraalisen eristäytymispolitiikan seurauksena, imperialismin jälkeisenä syndroomana. Edelleen hän vetosi, että alettaisiin ”opettaa toinen toisensa kunnioittamista, joka on lähes täysin kadonnut maastamme”.

Yhteys oli päivän sana ja uskovien aseena nähtiin olevan rukous. ”Me seisomme yhdessä ja taistelemme terroria vastaan”, totesi tilaisuudessa Akhmad Garifullin, Moskovan päämuftin valtuutettu edustaja.

Tapahtuman uudistaminen

”Me baptistit emme saaneet omaa ääntämme kuuluville”, valitti eräs baptistityöntekijä tilaisuuden jälkeen. Rukousaamiainen on perinteisesti ollut lähinnä protestanttisten kirkkojen ja järjestöjen foorumi. Nyt oli käytössä uusi malli, jossa poliitikot, katoliset, muslimit ja juutalaiset saivat puheenvuoron. Ainoat puheenvuoron saaneet protestantit olivat Pavel Sautov ja Vyacheslav Starikov, molemmat Venäjän itsenäisistä evankelikaalisista kirkoista.

Alexander Torshin, Venäjän Federaation neuvoston (ylähuoneen) ensimmäinen varapuheenjohtaja, selvitteli venäläisten perinteistä vastenmielisyyttä termiä ”suvaitsevaisuus” kohtaan. Samalla kun sillä ymmärretään olevan myönteinen ystävyyden ja keskinäisen kunnioituksen kaiku, se edustaa venäläiselle myös sopimatonta epäoikeudenmukaisuuden ja kulttuurin puutteen hyväksymistä. Suvaitsevaisuus saattaa merkitä samaa kuin mikä tahansa käy.

Torshin, Washingtonin kansallisen rukousaamiaisen veteraani, kertoi myös lyhyessä puheenvuorossaan sikäläisestä Venäjä-tapahtumasta, että senkin tulevaisuutta on suunniteltu pohjois-amerikkalaisen mallin mukaisesti enemmän poliitikkojen kuin pappien esiintymistä varten. Hän kertoi myös, että häneen teki vaikutuksen Washingtonin rukousaamiaisella 3. helmikuuta presidentti Barack Obaman puhe. Hän ei puhunut lainkaan politiikasta, vaan kertoi omasta henkilökohtaisesta uskonvaelluksestaan. Hän totesi myös sen, että venäläinen, henkilökohtaisesta uskostaan todistava poliitikko on vain kaukainen haave.

Uusi konsepti on herättänyt kritiikkiä, koska pelätään, ettei se säily avoimesti kristillisenä. Evgeny Bakhmutsky, edellinen Venäjän evankelisten kristittyjen baptistien varapuheenjohtaja, totesi haastattelussaan kaivanneensa Kristus-keskeistä rukousta protestanttisten puhujien kesken.

Ensimmäistä kertaa vuosiin ei ortodoksien edustajaa ollut paikalla, mikä johtui juuri uudesta konseptista. He ovat päättäneet järjestää oman tapahtumansa, mahdollisesti ensi syksynä.

Venäjän rukousaamiaiset eivät kuitenkaan ole kuolemassa. Vastaavanlainen tilaisuus järjestettiin 20.3. Pietarissa, ja toinen ollaan järjestämässä Krasnoyarskyssa, Siperiassa huhtikuussa.