-

|

Rauhoittumisen ja pysähtymisen aikaa

Tuula Suonsaaren mieleenpainuvin joulu on ollut ensimmäinen joulu omana pienenä perheenä.
– Mieheni, minä ja kolme kuukautta vanha Rosa-vauva vietimme joulua kolmestaan. Tuolloin meille alkoi muodostua omia ja tärkeitä jouluperinteitä.

Tuula Suonsaari. Kuvat: Pirjo Puhakka-Mäkinen

Joulu on vuoden valoisin juhla, vaikka se ajoittuu vuoden pimeimpään aikaan.

– Joulun viettoomme kuuluu usein jouluaaton hartaus kirkossa, jonka jälkeen viemme kynttilöitä omaisten haudoille. Sitten perinteisesti joulusaunaan ja jouluaterialle. Joulupäivänä vierailemme isovanhempien luona ja Tapaninpäivän iltaan kuuluu usein hartaus Petäjäveden vanhassa kirkossa, joka on todella tunnelmallinen tilaisuus. Kirkkoon pitää pukeutua todella lämpimästi ja taskulamppu on oiva apuväline vain kynttilöin valaistussa kirkossa.

Tuulan rakkain joululaulu on Sakari Topeliuksen “En etsi valtaa loistoa”. Laulun sanat puhuttelevat nykypäivänkin ihmistä. Uudemmista lauluista “Tähti tähdistä kirkkain” sykähdyttää sanoillaan niin Tuulaa kuin varmasti monia muita.

Lähestyvän joulun odotus näkyy, kuuluu ja maistuu Tuulan työpaikalla:

– Työskentelen koulun ja päiväkodin keittiössä. Kuukautta aikaisemmin alkaa tonttuja ja enkeleitä vilistä koulun käytävillä kun harjoitellaan joulujuhlaa. Lapsen joulun odotuksessa on kihelmöivää jännitystä jota on ihana seurata. Koulussamme on perinteinen kuusijuhla, jossa koulun pienimmät esittävät jouluevankeliumin. Se päättyy yhdessä laulamaamme Enkeli taivaan -lauluun.

Koulussa syömme myös perinteisen jouluaterian. Monelle lapselle perinteiset ruuat eivät kuulu suosikkeihin, mutta perinteitä on hyvä mielestäni kunnioittaa tässäkin asiassa.

Oman perheen jouluateria koostuu myös aivan perinteitä noudattaen. Mitä turhaan muuttamaan hyväksi havaittuja ruokia.

Joulu merkitsee rauhoittumisen aikaa, yhdessä oloa ja paljon, paljon kynttilöitä

– Koristelemme joulukuusen aidoilla kuusenkynttilöillä, jotka luovat tuikkiessaan tunnelmaa.  Joulun pyhinä on mukava rauhoittua harrastusten pariin, lukemiseen ja neulomiseen. Nykyään ihmisten elämä on liian suorituskeskeistä ja myös joulusta tulee suoritus. Silloin joulun ydinsanoma jää jalkoihin. Joulu syntyy pienin valmisteluin kun unohtaa vaatimukset ja liian kaupallisuuden.

Joulun tärkein asia on ilosanoma: ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra Daavidin kaupungissa”.

– Toivon, että tämä sanoma olisi jouluni päällimmäinen ajatus. Ei ylellistä ja kallista juhlaa, touhua, kiirettä ja stressiä, vaan sisäistä rauhaa, lepoa ja hyvää oloa. Turvallisuuden tunnetta siitä, että Jumala pitää minusta ja perheestäni huolen.

En etsi valtaa loistoa -laulussa tulee myös esille se, että mielemme nousisi Luojan luo ja hiljentyisimme sanan ääreen.

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret

Tuula kertoo viettäneensä lapsena paljon aikaa mummonsa kanssa, jolla oli tapana lukea hänelle ja hänen veljelleen hengellisiä kirjoja ja perheraamattua. Näin tehtiin päivittäin ja siitä on syntynyt rakkaus lukemiseen.
– Minulle rakas raamatunkohta on  viidennessä Mooseksen kirjassa. ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret”.  (5. Moos. 33:27.)

Mummosta on jäänyt muistoksi monet vanhat hengelliset laulut. Hänellä oli tapana laulella lakkaamatta työtä tehdessään. ”Se on ihana maa jonne sieluni käy, eikö Jeesus jo rannalla näy” tai Taivas on uskoni määrä, näitä hän lauleli.

Tuula pitää elämänsä mottona ajatusta, jonka Salme Blomster on sanonut osuvasti: ”Kun ihminen käsittää, että elämä täällä maan päällä on vasta ikuisuuselämän alkua, hän vapautuu näkemään, että kaikki ahdistus on vain väliaikaista ja ikuisuusmittapuun mukaan lyhytaikaista ja ohimenevää. Taivaassa kaikki on hyvin!

Pirjo Puhakka-Mäkinen