-

|

Ei kategoriaa

07.09.2016

Tulevaisuus-dialogi

Lauantaiaamun seminaarissa käsiteltiin baptistiyhdyskuntien tulevaisuutta ja asioita, jotka sen kannalta ovat erityisen tärkeitä. Kuulimme ruotsinkielisten baptistien (FSB) johtajan Peter Sjöblomin ja suomenkielisten baptistien (SBK) hallituksen jäsenen Aki Liukon vuoropuhelun aiheesta. Niiden taustana puolestaan olivat molemmilla puolilla asiaa pohtineiden työryhmien ajatukset.

Vuoropuhelu rakentaa yhteyttä Sjöblom totesi, että vuoropuhelu antaa meille mahdollisuuden auttaa toinen toistamme eteenpäin. Siksi dialogi ei saa jäädä vain yhteen kertaan, vaan sitä tulee jatkaa erilaisilla foorumeilla kuten retriitit, opintopäivät, konferenssit, seminaarit ja keskustelutilaisuudet.

Vuoropuhelu on väline yhteyden rakentamiseksi, Aki Liukko jatkoi. Hän totesi, että se on elämää isolla E:llä ja arvo sinänsä. Ihmisellä on sisään rakennettu tarve jakaa ajatuksiaan ja siksi hän ehdottikin, että kaivetaan heti kalenterit esiin ja sovitaan seuraavasta vuoropuhelusta.

Seminaari toteutettiin vuoropuheluna myös alustajien ja yleisön välillä. Siinä tuli esille, että yhteiset juhlat voitaisiin järjestää useammin kuin vain 10 vuoden välein. Seurakuntavierailut ovat hyviä yhteyden rakentajia/ koettiin myös hyvinä yhteyden rakentajina. Myös matalamman profiilin kanssakäyminen kuten yhteiset ruokailut ja supi suomalainen saunominen mainittiin.

Rukous Sjöblom: Rukous on vuoropuhelua ja myös avain Jumalan puheen kuulemiseen ja ymmärtämiseen. Tähän vuoropuheluun on jokainen uskova kutsuttu. Joillekin rukous on ensisijainen kutsumus, mutta sen ei tule jäädä vain heidän asiakseen. Jokaisen tulee rukoilla.

Voimme oppia toisiltamme rukoilemista, silti ei pidä kopioida toisten tapaa rukoilla, vaan olla oma itsensä myös rukouksessa. Opetus asiasta on tärkeää. Samoin rukousvastauksista kertominen.

Liukko kyseli ensimmäiseksi, onko rukous niin henkilökohtaista, ettei siitä haluta puhua tai jakaa kokemuksia julkisesti. Pelkäämmekö toisten kommentteja? Kenties joutuisimme pettymään avautuessamme. Joku saattaa myös vähätellä omia rukouksiaan. Tässä auttaa oikea opetus ja rukouksen harjoittaminen.

Seurakunta, saarna ja jumalanpalvelus Sjöblom painotti, että usko tulee saarnasta (ruotsinkielinen käännös Room. 10:17). Seurakunta ja jumalanpalvelukset ovat asioita, joista meidän tulee olla kiitollisia. Ne ovat voimavara ja opettavat meitä kantamaan toisiamme ja iloitsemaan yhdessä. Seurakunnassa ei tulisi olla kartettavia asioita, vaan kaiken tulisi olla avointa.

Myös musiikilla on tärkeä sija ja sitä tulee käyttää luovasti ja kokonaisuuteen sopivalla tavalla. Jokaisen herätyksen osana on ollut myös musiikillinen herätys!

Liukko otti avoimuudesta esimerkin kirkkokunnan lehdestä, jonka viimeisessä numerossa oli käyty keskustelua SBK:n tarpeellisuudesta. Tätä on hyvä jatkaa. Hän totesi myös, että isommalla kirkkokunnalla on ”isompi ääni”, joka tulee paremmin kuulluksi kuin pienen yhdyskunnan. Pitäisikö siis liittyä yhteen suuremman liikkeen kanssa?

”Riviseurakuntalaisen” tietämys Sjöblom: Pelkät saarnat eivät lisää jäsenten tietämystä tarpeeksi. Tarvittaisiin koulutusta ja jatkuvaa keskustelua. Erityisesti nuorista tulisi pitää hyvää huolta ja kasvattaa ja ohjata heitä.

Hyvä työväline on esimerkiksi Alfakurssi tai jokin vastaava. Ihmiset pitäisi saada kiinnostumaan niistä. Ruotsinkielisellä puolella on myös mahdollisuus osallistua Fria kristliga folkhögskolan -opiston etäkursseihin.

Aki Liukko puolestaan esitti verkko-opetuksen erinomaisia mahdollisuuksia erilaisten kurssien järjestämiseksi. Jos niiden luomiseen saadaan innostumaan yhdyskunnan eri alueiden ammattilaisia, saadaan myös seurakuntiin lisää siellä tarvittavaa tietoutta.

Työntekijät Peter Sjöblom totesi, että työntekijöiden toimenkuvat on vaikea määritellä. Se aiheuttaa ongelmia, sillä seurakunnan odotukset ja työntekijän omat toivomukset eivät välttämättä kohtaa. Työaika on myös ongelma, koska sille on vaikea laittaa selkeät rajat. Siksi säännöllisistä vapaapäivistä olisi aina sovittava.

Ruotsinkielisten ehdotus työntekijöiden auttamiseksi on, että pyritään lisäämään yhteistyötä eri seurakuntien työntekijöiden välillä. Lisäksi on tärkeää, että esimerkiksi hallinnollisia tehtäviä jaetaan seurakunnassa niitä osaaville vapaaehtoisille.

Hyvä ehdotus työntekijän tukemiseksi on myös Raamatun osoittama malli, missä vanhempi mentoroi nuorempaa ja siirtää omaa tietämystään ja kokemustaan hänelle.

Liukko painotti oikeanlaista suhtautumista työntekijöihin. Usein maallikot syyllistyvät mittaamaan heitä ainoastaan numeraalisilla tuloksilla. Mittareiden pitäisi olla toisenlaisia, kuten työntekijän kehittyminen omissa tehtävissään.

Työntekijöillä tulisi olla tukihenkilö tai -ryhmä, jolle hän voi puhua täysin luottamuksellisesti niin työn vaikeuksista kuin onnistumisistakin. Näin siksi, ettei sielunvihollinen jätä hengellisen työn tekijää hetkeksikään rauhaan.

Talous Viimeisenä aiheena käsiteltiin hieman taloutta, mikä ei liene koskaan helppo aihe. Sjöblomin viesti kuulijoille oli, että meidän tulee rohkaista toinen toistamme kantamaan vastuuta niin seurakunnan kuin yhdyskunnankin taloudesta. Mutta talous on muutakin kuin lukuja. Meidän pitää etsiä Jumalan johdatusta rukoillen rohkeutta ja uskoa Pyhän Hengen vaikuttamaan muutokseen.

Aki Liukko kertoi esimerkin yhdyskunnan talouden hoitamisesta. Virallisessa kevätkokouksessa tehtiin nimittäin päätös rekisterinhoitomaksusta, joka lähetetään jokaiselle jäsenelle. Sen vastineena hän saa kirkkokunnan kuukausijulkaisun kotiinsa. Nyt hän totesi odottavansa mielenkiinnolla, millaisen vastaanoton uusi käytäntö saa.

Baptistiseurakunnat Suomessa