Jordanian Ammanissa kokoonnuttiin syyskuun lopussa vuosikokoukseen sekä juhlimaan Euroopan baptistifederaation (EBF) 75-vuotisjuhlaa. Pastori Charlie Costa Jordaniasta valittiin EBF:n puheenjohtajaksi, ja hän aloitti kaksivuotisen toimikautensa. Varapuheenjohtajaksi valittiin rehtori Einike Pilli Virosta.
Konferenssin teemana oli Woven – Kudottu. Se käynnistyi seminaaripäivällä, jonka aiheena oli baptisti-identiteetti narratiivina. Skotlantilainen Alan Donaldson vertasi baptisteja tartaaniin – kilttikankaaseen, joka on kudottu erivärisistä langoista yhdeksi okonaisuudeksi.
Donaldson muistutti, että baptisti-identiteetti erottaa meidät muista kirkkokunnista erityisesti siinä, että seurakunnan toiminnasta päättävät seurakuntalaiset. Seurakuntaa ei johda pastori tai yksittäinen johtaja, vaan ylin päätösvalta kuuluu aina seurakunnalle. Tony Peck ja Rami Halaseh pitivät alustukset baptisti-identiteetistä narratiivina.
Tony Peckin mukaan baptisteja eri puolilla maailmaa yhdistävät samat periaatteet, vaikka ne toteutuvat eri tavoin. Uskovien kaste ja uskovien seurakuntakäsitys sitovat jäsenet yhteen, ja seurakunta kasvaa keskinäisen yhteyden sekä Kristuksen tuntemisen kautta. Tavoitteena on olla Kristus-keskeinen yhteisö, jossa Raamattua selittämällä ja tulkitsemalla etsitään tapoja elää uskovien seurakuntana tässä ajassa. Jokaisella kristityllä on vapaus ja velvollisuus itse tutkia ja selittää Raamattua.
Baptistina oleminen on myös narratiivi: henkilökohtainen kertomus uskoontulosta ja elämänmuutoksesta on tärkeä. Baptistikristitty saa olla edelleen rohkea dissidentti – kriittinen, peloton ja valmis puolustamaan uskoaan ja vakaumustaan. Hänen on oltava valmis maksamaan opetuslapseuden hinnan, toimien arvokkaasti mutta samalla radikaalisti. Näin eletään todeksi sitä vapautta, johon Kristus on meidät vapauttanut.
Peck muistutti, että kuten anabaptistit aikoinaan, myös baptistit ovat halunneet uskonnon olevan vapaa maallisesta vallasta. Siksi he hylkäsivät John Calvinin Geneven kirkkokäsityksen, Ulrich Zwinglin sveitsiläisen reformoidun kirkon sekä luterilaisen valtiokirkkoajatuksen. Ensimmäiset baptistit päättivät jo 1600-luvun alussa, että uskonnonvapaus kuuluu kaikille – juutalaisille, muslimeille ja jopa ateisteille. Nykyään uskonnonvapautta uhkaavat islamofobia, antisemitismi ja kristillinen fasismi.
Rami Halaseh Jordaniasta (Harvardin yliopisto) käsitteli puheenvuorossaan 1600-luvun baptistien uskontunnustusten merkitystä nykyajassa. Baptistien historian alkuvaiheessa Englannissa laadittiin tunnustuksia, joiden avulla ilmaistiin baptistien uskonkäsityksiä. Ne syntyivät erimielisyyksien ja yhteistyön keskellä, ja haasteet vahvistivat käsitystä paikallisen seurakunnan itsenäisyydestä ja autonomiasta. Uskontunnustuksissa korostuivat Raamatun merkitys ja riittävyys. Keskeisenä nähtiin yhteen kokoontunut tunnustavien uskovien seurakunta, joka eli periaatteen mukaisesti: tunnusta, opeta ja ole kuuliainen.
Halasehin mukaan Raamatun tulkinta perustuu sekä seurakunnan että yksittäisen uskovan teologiseen identiteettiin. Raamattua tulkitaan ensisijaisesti Raamatulla, mikä vahvistaa sen tekstien ja kaanonin yhtenäisyyttä. Tämän päivän haasteena on relativismi: ihmiset eivät enää usko universaaleihin, absoluuttisiin totuuksiin. He tavoittelevat hyväksyntää ja inklusiivisuutta yli kaiken. Baptisteilla oli kuitenkin jo 1600-luvulla perusajatuksena Sola Scriptura – yksin Raamattu – sekä henkilökohtaiseen uskoon perustuva tunnustuksellinen teologia.
Keskustelussa baptisti-identiteetistä korostui seurakuntien moninaisuus, sillä ne toimivat hyvin erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä. Myös saman baptistiyhteisön sisällä seurakunnat voivat olla keskenään hyvin erilaisia.
Euroopan baptistifederaatio (EBF) edustaa noin 750 000 jäsentä 59 jäsenyhteisössä 52 maassa, jotka kattavat Euroopan, Keski-Aasian ja Lähi-idän.
