Leonard Cohenin (1934-2016) ehkä tunnetuimmassa laulussa ”Hallelujah” kohtaavat Raamatun tekstien vertauskuvallisuus, hengellisyys ja Jumalan etsiminen. Raamatun kertomukset ovat usein täynnä arkiproosaa, jossa kuvataan ihmisten ilot, surut, rakkaus, intohimot ja lankeemukset.
Välitätkö lauluistani?
“Daavid ynnä koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikenkaltaisilla kypressipuisilla soittimilla, kanteleilla, harpuilla, vaskirummuilla, helistimillä ja kymbaaleilla” (2 Sam.6).
Cohenin laulun sanat pohtivat ihmisen rikkinäisyyttä ja särkyneisyyttä Jumalan edessä. Voinko laulaa Jumalalle kiitollisena? Ottaako hän lauluni vastaan? Tuo laulu kertoo Israelin kuninkaasta Daavidista, joka halusi tehdä laulun Jumalalle. Mutta hän ei tiedä kiinnostaako Herraa hänen tekemänsä laulut? Sinä et ehkä välitä minun lauluistani, välitätkö, kysyy Cohen? Ehkä tämä laulu sisälsi myös Leonard Cohenin henkilökohtaisen kysymyksen?
Israelin kuningas Daavid tunnettiin lauluistaan, psalmeista, joita hän sävelsi Luojalleen. Daavid oli alun perin musikaalinen paimenpoika, joka osasi soittaa ja laulaa tavalla, joka sai masentuneen rohkaistumaan ja pelokkaan turvautumaan Jumalaan. Hän oli lahjakas lauluntekijä, joka sepitti ja sävelsi kymmeniä lauluja mm. itkuvirren kuolleen ystävänsä Joonatanin ja kuningas Saulin muistolle. Nuorena Daavid oli herkkä ja kuuliainen Jumalan edessä ja häntä kutsuttiinkin ”Jumalan mielenmukaiseksi mieheksi”.
Uskonkoetus
Leonard Cohen kuvaa laulussaan tunnettua kertomusta Daavidin uskonkoetuksesta. Daavid joutuu ristiriitaan kunnianhimon ja Jumalan palvelemisen välillä. Daavid ajatteli uskonsa olevan vahvan, mutta hän alkaa horjua. Psalmilaulajan sanat ja sävelet muuttuvat synkiksi ja alakuloisiksi. Kuninkaan linnassa ei enää laulettu Hallelujaa – siis kiitolaulua Jumalalle, iloiten. Daavid vaipuu murtuneena epätoivoon ja synkkyyteen nähdessään lankeemuksensa. Jumala ei kuitenkaan ollut hylännyt Daavidia, vaan kutsui palvelijansa takaisin yhteyteensä.
Naatan nuhteli Daavidia “Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. Niinpä miekka ei tule milloinkaan väistymään suvustasi, koska olet halveksinut minua ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Urian vaimon. Herra sanoo näin: ‘Minä nostan omasta perheestäsi onnettomuuden sinua vastaan, ja silmiesi edessä otan sinulta omat vaimosi ja annan heidät toiselle, joka makaa vaimojesi kanssa keskellä kirkasta päivää. Sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän teon koko Israelin nähden, keskellä kirkasta päivää.’ Silloin Daavid sanoi Naatanille: “Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan.” Naatan vastasi: “Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä, eikä sinun tarvitse kuolla.” (2 Sam.11).
Cohenin laulun sanoissa viitataan Samuelin kirjan tekstiin ja kertomukseen Daavidista ja Batsebasta. Langennut Daavid peitti harharetkensä tapattamalla Batseban miehen Uurian. Daavid eli ristiriidassa, palvellen Jumalaa huulillaan, mutta sydän ja teot olivat kaukana Jumalasta. Hänen ystävänsä profeetta Natan tuli Daavidin luokse, keskusteli hänen kanssaan ja nuhteli ankarasti. Miksi olet halveksinut minun sanaani ja tehnyt sellaista, mikä on minun silmissäni pahaa? Heettiläisen Urian olet lyönyt miekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsa olet ottanut vaimoksesi. Silloin Daavid sanoi Natanille: “Olen tehnyt syntiä Herraa vastaan.” Natan vastasi: “Herra vapauttaa nyt sinut tästä synnistä.”
Daavid kirjoitti tapahtuman muistoksi katumuspsalmin 51, joka alkaa sanoin laulunjohtajalle: “Daavidin psalmi, profeetta Natanin käytyä hänen luonaan sen vuoksi, että hän oli koskenut Batsebaan. Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.”
Ja psalmissa 32 Daavid sanoo: ”Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani. Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni.”
Katumus ja anteeksiantamus
Cohenin laulussa kerrotaan tuosta hetkestä, kun Daavid astuu jälleen Jumalan eteen murtuneena ja tunnustaa Herralle totuuden. Mutta nyt Daavidin edessä on Laulujen Herra, Herra, jolle Daavid tahtoo laulaa särkyneellä sydämellä kiitoksensa: “ja huutaa tuskaisasti Halleluja”.
Vanhan Testamentin armon tekstit muistuttavat Kristuksen rististä ja anteeksiantamuksesta. Runokirjassaan Cohen muisteli kuinka nuoret kristityt sanoivat hänelle meidän juutalaisten naulinneen ristille Jeesuksen, ja se toi hänelle kuvan kauniista perhosesta painettuna puuta vasten. Ja hän itki Golgataa kuvaavan maalauksen edessä katsoen Jeesuksen haavoja.
Raamatun teksti Daavidista muistuttaa meitä tänään, että me tarvitsemme Jumalaa, hänen armoaan. Me rukoilemme nyt Daavidin sanoin:
“Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden. Pyyhi pois minun syntini. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, Puhdista minut. Sinua ainoata vastaan minä olen tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; Pese minut lunta valkeammaksi.” (Ps.51)
(Yle hartaus 2019)
Kuva Leonard Cohen 1988. https://commons.wikimedia.org/w/index.php?search=Leonard+Cohen&title=Special:MediaSearch&type=image
