Lopun ajat
29.8.2026 pohdittiin lopun aikojen merkkejä sekä lopun aikojen esiintymistä vanhassa testamentissa ja myös mitä Ilmestyskirja pitää sisällään. Tapahtumaan saapui 35 henkilöä, joten Lähdekorven ruokatila oli kohtuullisen täynnä. Yli 20 osallistujista saapui Keski-Suomesta. Erityisesti Vihtavuoren seurakunta oli onnistunut ”markkinoinnissa” ja heidän mukanaan tuli useita seurakuntaan kuulumatonta veljeä. Emäntinä hääräsi Liisa ja Raili, Jeehun sekä Juhanin suosiollisella avustuksella. Iso kiitos heille.
Viimeisten aikojen merkit Miestentoiminnan puheenjohtaja, Jarmo Salo, johdatti joukon päivän teemaan yli 100 vuotta vanhan tanskalaisen kirjan VIIMEISTN AIKOJEN MERKIT avustuksella. Kirjan kirjoittaja C. Skovaard-Petersen (1866-1955) oli tanskalainen pappi ja kirjailija. Kirja julkaistiin 1919 ja uusinta painos Olavi Eskolan toimesta 2023. Jarmo käsitteli aihetta Skovaard-Petersenin kirjan otsikoiden pohjalta ja ryhmissä keskusteltiin ja pohdittiin miten tänä päivänä näitä kirjassa esiintyviä merkkejä näkyy vai näkyykö: Merkit pakanalähetyksessä, Juudan (Israelin) kansan, kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä ja luonnossa.
Lopunajan esiintyminen Vanhassa testamentissa
Vanhantestamentin saloihin meidät johdatti teologin tohtori Marko Jauhiainen. Marko aloitti muistuttamalla Raamatun punaisesta langasta: Luominen – lankeemus – sovitus – täyttymys. Hän toi esille, että Vanhan testamentin profetioissa ei esiinny ajatusta elämisestä toisessa ulottuvuudessa kuin tämä maapallo. Profetia eivät ole suurelta osin tulevaisuuden ennustamista vaan ohjetta, miten elää tätä elämää Jumalan yhteydessä ja tahdossa. Vanhan testamentin nimityksiä ei pitäisi tulkita nykyisen kulttuurin valossa vaan sen kyseisen ajan valossa missä ne lausuttiin. Näinpä esim. Herran Päivä -termi ei viittaa lopun aikoihin vaan Jumalan tuomioon sen ajan keskellä. Myöhempinä päivinä ilmaisu ei myöskään välttämättä viittaa lopunaikoihin vaan pitkän ajan kuluttua tapahtuvaan asiaan. Profetiat eivät olleet tiedon välitystä vaan kuulijan sydämen muutokseen tähtäävää ja myös meille esikuvallista julistusta. Niitä luettaessa on syytä keskittyä teologiaan ei kronologiaan ja niitä ei ole kirjoitettu meille, mutta myös meitä varten. Profetioiden kieli on varsin kuvainnollista ja asiayhteys kertoo mihin aikaan niillä viitataan. Profetioiden teksti on varsin raflaavaa ja hyvin kuvainnollista. Historia osoittaa, että vaikka ne puhuvat tosiasiallisesti tapahtuneista asioita, niin niiden kuvainnollisuutta ei pidä ottaa aina kirjaimellisesti. Esim. Baabelin tuho on tapahtunut, mutta ei niin voimakkaasti mitä profeetat kuvasivat sen tapahtuvan. Vanha testamentti saa täyttymyksensä Jeesuksessa. Se mikä on totta Jeesuksessa, on totta meissä, kun olemme Jeesuksessa.
Ilmestyskirja
Teologian tohtori Pauli Rahkoselta oli pyydetty opetus Ilmestys kirjasta. Heti lähtöönsä Pauli totesi, että mikäli olet erimieltä kanssani, niin ole vapaasti. Näistä asioita keskusteltaessa ja erimielisyyksiä käsiteltäessä on parasta todeta, että ”Ken elää Hän näkee”. Aika näyttä mikä tulkinta oli totta ja mikä ei. Ilmestyskirjan kirjoittamisen ajankohta voidaan ajoittaa 90-luvulle. Aikalaisissa teosta ei otettu joka puolella vastaan. Kuitenkin evankelista Johanneksen elämän piirissä olleet auktorisoivat sen ja se hyväksyttiin.
Kirjan alussa on selkeät sanomat Vähässä-Aasiassa olleille seestämälle seurakunnalle. Ne on kirjoitettu sen aikaiseen tilanteeseen ensimmäisen vuosisadan lopulla. Nämä eivät ole profetiaa ja ovat meille vakavaa varoitusta. 5/7 seurakuntaa sai kehotuksen parannukseen ja yhdessä seurakunnassa Jeesus oli jo joutunut ulkopuolelle. Profetiaosuudesta Pauli totesi uskovansa, että se on kronologinen. Jeesuksen takaisin tulon ja ylös tempauksen hän ajoitti kohtaan, jossa mainitaan 144.000 juutalaista, josta alkaa Israelin kansan pelastuksen prosessi. Seurakunnan aika muuttuu juutalaisen kansan pelastuksen prosessin alkamiseen. Todettakoon, että tähän kohtaan miesjoukosta löytyi jo eriäviä näkemyksiä.
Hieman hämmentävä ilmaisu on, kun Johannes puhuu seisemästä hengestä. Pauli johdatti tästä ajatukset Jesajan kirjan 11 lukuun, jossa meille kerrotaan Pyhän Hengen ominaisuuksista. Kyse on siis yhdestä Hengestä, jonka ominaisuuksia meille kuvataan. Sinettien kohdalla olevat ratsukot ovat vertauskuvallisia. Matteus 24 kuvaa hyvin näitä vaikeuksia ja sinettejä. Jumalan tuomiot tulevat olemaan ankaria, mutta ne eivät saa ihmisiä tekemään parannusta. Pasuunoiden kohdalla Pauli näkee niiden kertovat ydinsodasta. Kirjan lopussa meille kerrotaan saatanan tuhosta, 1000 vuotisesta valtakunnasta ja lopullisesta ratkaisusta eli Googin sodasta, joka johtaa viimeiseen tuomioon. Lopulta kirja päättyy Jumalan voittoon pahasta ja Jumalan omien lopulliseen pelastumiseen.
Yhdessä puheen vuorossa kyseltiin, että päättyykö tämä keskustelu lopulta painiotteluun, kun tunteet meinasivat näkyä kommenteissa. Otin tähän kommentin ja vein ajatukset -80-luvulle veljespäivillä käytyyn keskusteluun samasta aiheesta, jota olin aikanaan todistamassa. Totesin, että emme ole nyt lähelläkään sitä tunnelmaa ja väittelyä, jota silloin käytiin. Tuolloin keskustelu päättyi edesmenneen veljemme Vesa Väyrysen rauhalliseen puheenvuoroon: ”Veljet, meillä kenelläkään ei ole huomista päivää vielä. Meidän tehtävämme on olla valmiina tässä ja nyt. Meidän kohdallamme Jeesus voi tulla, vaikka ensiyönä.”
Markku Tiitinen SBK kenttätyö
