Yksi Raamatun mielenkiintoisimmista henkilöistä on Aabraham. Kertomus Aabrahamista alkaa Jumalan kutsusta: Herra sanoi Aabrahamille: “Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.” Aabraham kuuli Jumalan äänen ja oli valmis lähtemään.

Hän oli kotoisin Mesopotamiasta, Kaldean Uurista eli nykyisestä Irakista. Jumala kutsui Aabrahamia hylkäämään kotimaansa, sukunsa ja ystävänsä ja seuraamaan Herraa. Mesopotamiassa ei tunnettu elävää Jumalaa, vaan rukoiltiin ja palveltiin epäjumalia. Aabrahamin piti jättää kaikki ja lähteä kulkemaan kohti luvattua maata ja hän lähti tietämättä minne oli saapuva.

Jumalan kutsu

Uudessa testamentissa Aabrahamin elämä asetetaan esikuvaksi kristillisestä uskosta Jeesukseen Kristukseen. Samoin kuin Jumala kutsui Aabrahamia jättämään entisen elämänsä ja seuraamaan Jumalan kutsua, niin meitä nyt kutsutaan seuraamaan Kristusta.

Raamatun mukaan kristityt ovat vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa ja heidän todellinen kotimaansa on taivaassa. Olemme pyhiinvaeltajia, jotka vaeltavat tämän maailman halki päämääränään taivas. Kristityille Aabraham edustaa Jeesukseen uskovien isää. Usko Jumalaan sai Abrahamin tottelemaan ja lähtemään kohti seutuja, jotka Herra oli luvannut hänelle perintömaaksi.

Jumalan kutsu on olennainen osa Raamatun sanomaa. Jumala puhuu ihmisille eri tavoin kuten luonnon kautta, muistuttaen siitä, että Hän itse on Luoja. Kulkiessaan luonnon keskellä ihminen voi kokea jotain Jumalan valtasuuruudesta ja voimasta. Luonnon keskellä ihminen alkaa helposti pohtia elämän tarkoitusta ja merkitystä. Kuka minä olen? Miksi olen olemassa? Mistä minä tulen? Ja miten tämä kaikki lopulta päättyy?

Raamatun mukaan Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella sitä ei vain huomata. Vaikeuksien ja sairauden keskellä Hän haluaa rohkaista meitä: ole rohkea ja luja, älä pelkää. Jos kuljet veden halki minä olen sinun kanssasi, jos virtojen poikki ne eivät tempaa sinua mukaansa. Jumala voi meitä lohduttaa ja auttaa vaikeuksien ja sairauksien keskellä, ja me saamme aina tuoda hänelle kipumme.

Aabraham vastasi Jumalan kutsuun

Aabraham otti vastaan Jumalan sanan ja kulki eteenpäin luottaen Kaikkivaltiaaseen. Kun hän lähti ei hän tiennyt minne oli matkalla ja millaisia koetuksia oli edessä, mutta Aabraham rohkeasti jätti koko elämänsä Jumalan käsiin. Hän kulki Mesopotamiasta läpi tuntemattomien seutujen kunnes saapui Jordanin virralle lähelle Negevin autiomaata nykyiseen Israeliin. Hepr.11:8 “Usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa. Koska hän uskoi, hän asettui muukalaisena luvattuun maahan ja asui siellä teltoissa.”,

Aabraham luotti Jumalan lupauksiin

Kun Aabraham saapui luvattuun maahan hän ymmärsi olevansa pyhässä maassa ja Jumalan silmien edessä. Hän ymmärsi olevansa syntinen. Silloin Aabraham rakensi uhrialttarin, jossa uhrasi syntiuhrin syntiensä edestä. Jumalan edessä hän ymmärsi, että ei ollut elänyt oikein, mutta hän myös ymmärsi ettei voi syntisenä tulla Jumalan eteen. Silloin Aabraham tunnusti syntinsä ja sai kokea anteeksiantamuksen ja huusi avuksi Herran nimeä. Tuo uhrialttari on esikuva Kristuksesta, joka kuoli ristillä syntiemme edestä. Kristus kantoi syntimme ja sovitti ne Jumalan edessä. Aabraham koki jotain samaa, mitä kristityt kokevat Jumalan edessä kun heidän syntinsä annetaan heille anteeksi.

Aabraham oli usein epäilysten ja epävarmuuden vallassa. Eräänä yönä hän kohtasi Jumalan. Herra sanoi: tule ulos teltastasi ja katso taivaalle ja laske taivaan tähdet! Oli pimeä yö ja kirkkaat taivaan tähdet näkyivät loistamassa. Aabraham katsoi taivaalle ja näki tähdet. Raamattu sanoo, että Aabraham silloin uskoi Jumalaan ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Hän otti vastaan Jumalan lupaukset ja Jumala synnytti hänen sydämessään uskon. Tuo usko on myös meidän uskomme. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta — se on Jumalan lahja — ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Gal.3:6 “Muistattehan Abrahamin: Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.”

“Usko sai Abrahamin tuomaan Iisakin uhriksi, kun hänet pantiin koetteelle. Hän oli valmis uhraamaan ainoan poikansa, vaikka oli saanut lupaukset, vaikka hänelle oli sanottu: »Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.» Hän päätteli, että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen, ja niin hän sai poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä.” Aabrahamin teko oli esikuvallinen ja se ennusti Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta.

Jumala kutsuu yhä tänään ja haluaa lahjoittaa sinulle pelastuksen. Usko on Jumalan lahja pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo. Me saamme heikkoina ja syntisinä jättäytyä Jumalan käsiin. Kristuksen ristin tähden Jumala jättää syntimme lukematta ja armahtaa meidät.