5. Moos. 8. luvun alussa sanotaan: ”Noudattakaa tarkoin kaikkia käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että eläisit, lisääntyisit ja pääsisit ottamaan omaksesi sen maan, jonka Herra valalla vannoen on luvannut teidän isillenne. Muista koko se tie, jolla Herra, sinun Jumalasi on kuljettanut sinua autiomaassa näinä neljänäkymmenenä vuotena nöyryyttääkseen sinua ja koetellakseen sinua sekä tullakseen tuntemaan, mitä sinun sydämessäsi on, tahdotko noudattaa hänen käskyjään vai et. Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää. Hän antoi sinun syötäväksi mannaa, jota et tuntenut eivätkä isäsikään tunteneet. Näin hän teki sinulle tiettäväksi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan hän elää jokaisesta sanasta, joka lähtee Herran suusta.”
Mooseksen kolme elämänvaihetta
5. Moos. 8:5 ”Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua niin kuin isä kasvattaa poikaansa.” ja jakeessa 10:” Kun sitten olet syönyt kylliksesi, kiitä Herraa, sinun Jumalaasi, siitä hyvästä maasta, jonka hän on antanut sinulle.” Jakeessa16 ”Hän ruokki sinua autiomaassa mannalla, jota isäsi eivät tunteneet. Hän teki näin nöyryyttääkseen sinua ja koetellakseen sinua ja lopulta tehdäkseen sinulle hyvää.” Tämä kaikki on puhetta Mooseksen vaelluksen loppuvaiheesta. Mooseksen lapsuudesta tiedetään melko vähän. Mooseksen vanhemmat olivat leeviläisiä eli pappissukua. Mooses pelastui faaraon määräykseltä tappaa poikalapset ja päätyi faaraon tyttären adoptoimaksi pojaksi.
Mooseksen elämän voi jakaa kolmeen osaan. Ensimmäisen 40 vuoden ajan hän kasvoi itsessään joksikin. Hän sai hyvän kasvatuksen, hyvän koulutuksen ja hänellä oli selvästi vahvoja kykyjä ja sopivia ominaisuuksia. Apostolien teoissa sanotaan, että ”Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen ja hän oli voimallinen sanoissaan ja teoissaan.” Tässä vaiheessa hän selvästi tunsi oman erityislaatunsa. Apostolien teot 7:25 ”Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta antaa heille pelastuksen, mutta he eivät ymmärtäneet.” Päinvastoin, kun Mooses pikaistuksissaan tappoi egyptiläisen, oma kansa hyljeksi häntä ja hän pakeni erämaahan.
Seuraavat 40 vuotta hän opetteli sitä, että itsessään hän ei ole mitään. Niiden vuosien aikana Jumalalla oli mahdollisuus kouluttaa ja kasvattaa Moosesta omiin tarkoituksiinsa. Enimmäkseen koulutus ja kasvatus tapahtuivat erämaassa, Mooses paimensi lampaita ja vietti etupäässä hiljaista elämää. Viimeisen 40 vuoden aikana Mooses sai nähdä, että Jumala voi kaiken ja käytti häntä siihen, mihin Jumala oli alun perin tarkoittanut.
Mooseksesta tuli kansan johtaja. Hän kuunteli Jumalan käskyjä ja osasi ottaa vastaan myös neuvoja, mm. appiukoltaan Jetrolta. Hän loi hallintorakenteen, 70 henkisen neuvoston. Hän antoi kansalle lait, joissa oli kohtia moraalista ja rikoksista. Hän vapautti nuoret miehet vuodeksi sotilaspalveluksesta, jos he olivat menneet naimisiin. Hän loi käsityksen hygieniasta, sairaat laitettiin karanteeniin leirin ulkopuolelle määräajaksi ja monta muuta asiaa. Silti kaikkein tärkein johtajuus oli hengellinen johtajuus, johon Jumala hänet valmisti.
Mooseksen jäähyväispuhe ja testamentti
Viides Mooseksen kirja on neliosainen puheiden kokonaisuus. Puhe pidettiin siinä vaiheessa, kun kansa oli jo luvatun maan kynnyksellä. Mooses oli johtanut kansan erämaan halki ja kokonainen sukupolvi oli hävinnyt matkalla kansan niskuroinnin takia. Puheen ensimmäinen osa käsittelee Jumalan tekoja Israelin puolesta. Toinen osa käsittelee hengellisen elämän periaatteita. Kuuliaisuus laille ja liitolle Jumalan kanssa tuo Israelille siunauksen ja tottelemattomuus vie suuriin vaikeuksiin. Kolmas osa käsittelee sitoutumista. Mooses kutsuu Israelia sitoutumaan Jumalaan koko sydämestä, sielusta, mielestä ja voimasta. Viimeinen osa käsittelee johtajuuden vaihdosta. Samassa osassa on Mooseksen jäähyväiset. Viidennen Mooseksen kirjan nimi Deuteronomium voidaan kääntää sanoilla: lain toisto. Laki oli annettu jo aiemmin. Siinä on myös jossain määrin lain selitystä.
Laki ja lainalaisuus
Olin nuorempana miehenä neljä vuotta käräjäoikeuden lautamiehenä. Tehtävän alkuvaiheessa käräjäoikeuden esimies eli laamanni opetti meitä tehtävään. Hän teroitti sitä, että lailla on aina kaksi osaa ja merkitystä. Ensimmäinen on lain kirjain ja toinen on lain henki. Lain kirjain on kaikille sama. Lain henki on sen tarkoitus ja se sallii erilaisia tulkintoja esimerkiksi sen suhteen, miten seuraamuksia mitataan. Otetaan huomioon olosuhteet, motiivit, tahattomuus tai tahallisuus jne. Siksi esimerkiksi samasta rikoksesta saattaa seurata erilainen seuraamus. Joskus se voi olla sitä, että armo käy oikeudesta, mutta toisessa päässä rangaistusta voidaan myös koventaa, jos ei ota ojentuakseen lain kielloista tai käskyistä.
Olen usein pohtinut niin kutsutun “lainalaisuuden” piirteitä. Yksi osa siihen päätymistä johtuu siitä, ettei kykene ottamaan huomioon muuta kuin lain kirjaimen ja pyrkii noudattamaan sitä kirjaimellisesti. Sen tyyppiset ihmiset vaativat myös muilta samaa suhdetta lakiin. Se mitä itse noudattaa, sitä täytyy myös muiden noudattaa. Sen seuraus on yleensä se, että aito hengellisyys lamaantuu ja vähitellen kuolee pois.
Toinen merkittävä piirre on ihmisen taipumus omilla suorituksilla hyvittää tai ansaita jotain Jumalan ja ihmisten edessä. Kyseessä on jonkinlainen yritys puhdistaa omaatuntoa ja tavoite osoittautua hyödylliseksi opetuslapseksi. Jossain määrin motiivina voi olla myös pyrkimys tulla hyväksytyksi omassa yhteisössä. Joillakin näyttää olevan myös tavoitteena olla hurskaampi kuin toiset.
Tarkennuksena se, että on kaksi täysin eri asiaa olla lain alainen ja olla kurinalainen. Lain alainen noudattaa ikään kuin vanhan liiton kirjainta ja kurinalainen pyrkii uuden liiton mukaiseen pyhityselämään, jota ilman ei kukaan ole näkevä Herraa, sanoo Heprealaiskirje. Ja 2. kor. 3:6 “Hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen vaan Hengen. Kirjain tuottaa kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.”
Mistä tietää, että pyhityselämä on alkanut vaikuttaa ja tekee tehtävänsä? Siitä, että ihmisestä tulee enemmän Jeesuksen kaltainen ja hänessä näkyvät Pyhän Hengen hedelmät. Galatalaiskirjeen 5:22 ”Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsehillintä. Näitä vastaan ei ole laki.”
Oma suhteeni lakiin, siis Mooseksen kirjoittamaan lakiin ja lain alaisuuteen, on muuttunut uskon kasvun myötä. Nuorena suorastaan kartoin lukemasta sitä ja en ole sen kautta vieläkään yrittämässä saada sen kautta pelastusta, päinvastoin. Mutta voisin sanoa, että mitä enemmän olen juurtunut Jeesukseen, sitä enemmän ymmärrän lain merkityksen ja sen hengen. Miten Mooseksen kirjoittamassa laissa näkyy ja korostuu sen henki? Viidennen Mooseksen kirjan 8:16 ”Hän teki näin nöyryyttääkseen sinua ja koetellakseen sinua ja lopulta tehdäkseen sinulle hyvää”, joka on Jumalan tarkoitus!
Matteus 5:17 ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.” Jeesuksen omin sanoin lain kirjaimesta ei katoa pieninkään kirjain, mutta Jeesus on lain täyttymys.
Johanneksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa, jakeessa 17 ”Sillä laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus ovat tulleet Jeesuksen kautta.” ja Galatalaiskirjeen 3:24: ”Näin laista on tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me tulisimme vanhurskaiksi uskosta. Tiedä siis sydämessäsi, että Herra, sinun Jumalasi, kasvattaa sinua niin kuin isä kasvattaa poikaansa.”
Jumalan ja Mooseksen suhde oli paitsi esimerkillinen, myös äärimmäisen läheinen
Kun Mooses sai Jumalalta kutsun lähteä vapauttamaan kansa Egyptistä, hän vastusti kutsuaan voimakkaasti mm. siksi että hän koki, että hän on hidaspuheinen ja hänen kielensä on kankea. Sanotaan, että Jumala vihastui Moosekseen. Jumala ei kuitenkaan rankaissut Moosesta, vaan sanoi: ”Eikö leeviläinen Aaron ole veljesi? Minä tiedän, että hän osaa puhua hyvin. Puhu sinä Aaronille. Hän puhuu sinun puolestasi kansalle ja on sinun suunasi, ja sinä olet hänelle Jumalan asemassa.”
Mielenkiintoinen asema. Jumala puhui Moosekselle ja Aaron oli hänen suunaan kansalle. Tässä on profeetallinen vertauskuva siitä, että niin kuin Mooses oli välimiehenä Jumalan ja Aaronin sekä kansan välillä, niin vielä piti tulla toinen välimies. Paavalin kirjeessä Timoteukselle sanotaan: ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”
Mooses itse profetoi myös toisesta, joka tulee hänen jälkeensä. 5. Moos. 18:18 ”Minä annan nousta heille sinun kaltaisesi profeetan heidän veljiensä keskuudesta ja panen sanani hänen suuhunsa. Hän puhuu heille kaiken, mitä minä käsken hänen puhua.” Täsmälleen samat sanat, jotka Pietari puhui Salomon pylväskäytävässä Apostolien teoissa, ja Stefanos puhui papistolle, ennen kuin hänet kivitettiin. Tässä on profetia Jeesuksesta Messiaana. Heprealaiskirjeen 9:15 ”Kristus on siis uuden liiton välimies. Hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikaisista rikkomuksista, jotta kutsutut saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.”
Paitsi, että Mooseksen ja Jeesuksen välillä vaihtui liitto, vaihtui myös ylimmäinen pappi. Heprealaiskirjeen 8: 6 ”Mutta meidän ylipappimme on saanut niin paljon jalomman viran kuin on parempi se liitto, jonka välittäjä hän on ja joka on perustettu paremmille lupauksille.” Saman kirjeen 4:8:”Vaikka hän oli Poika, hän oppi kuuliaisuuden siitä, mitä kärsi. Kun hän oli tullut täydelliseksi, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen aikaansaaja kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaisia. Häntä Jumala kutsuu ylipapiksi ”Melkisedekin järjestyksen mukaan.”
Mooseksen palvelu Jumalan edessä oli myös esikuvallista sen suhteen, miten Jeesus palveli. Mooses oli palvelija Israelin keskuudessa, mutta Jeesus kaikkien niiden, jotka uskovat. Heprealaiskirjeen 3: ”Sen vuoksi, pyhät veljet, te, jotka olette osallisia taivaallisesta kutsusta, kiinnittäkää mielenne tunnustuksemme apostoliin ja ylipappiin, Jeesukseen. Hän on uskollinen asettajalleen, niin kuin Mooseskin oli ”koko hänen huoneessaan”. Hänen on kuitenkin katsottu Moosekseen verrattuna ansaitsevan niin paljon suuremman kunnian kuin rakentajan kunnia on talon kunniaa suurempi. Jokainen talo on jonkun rakentama, mutta Jumala on rakentanut kaiken. Mooses tosin oli palvelijana uskollinen koko hänen huoneessaan todistukseksi siitä, mitä vastedes puhuttaisiin. Kristus sen sijaan on uskollinen Poikana, hänen huoneensa hallitsijana. Hänen huoneensa olemme me, kunhan loppuun asti säilytämme rohkeuden ja kerskaamme toivosta.”
2. Moos. 33:11”Herra puhui Moosekselle kasvotusten, niin kuin mies puhuu ystävälleen.” ja 2. Moos. 6:2 ”Jumala puhui Moosekselle:” Minä olen Herra. Minä olen ilmestynyt Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille kaikkivaltiaana Jumalana (El Saddai), mutta nimelläni Herra (Jahveh) en ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.” ja 4. Moos. 12: 7 ”Palvelijalleni Moosekselle en puhu niin. Hän on uskollinen koko minun talossani, ja minä puhun hänen kanssaan kasvokkain, avoimesti, en arvoituksin. Hän saa katsella Herran hahmoa.”
Läheinen suhde tuli erityisesti esille Mooseksen rukouselämässä silloin, kun oli kaikkein vaikeinta. Sen jälkeen, kun kansa oli vaatinut itselleen kultaisen vasikan palvoakseen sitä, Mooses oli ylhäällä vuorella Jumalan puhuttelussa. Hän käski Moosesta menemään alas. Jumala totesi kansan olevan niskurikansaa ja sanoi Moosekselle: ”Ja nyt, jätä minut rauhaan! Vihani on syttynyt heitä vastaan, ja minä teen heistä lopun. Sinusta minä kuitenkin teen suuren kansan.” Mutta Mooses rukoili Jumalalta kansalle armoa. Mooses olisi voinut olla samaa mieltä. Hän oli ollut Siinain vuorella ja saanut Herralta lait ja käskyt. Nyt Jumala suuttui kansalle, mutta lupasi tehdä Mooseksesta suuren kansan. Mooses oli kuitenkin aito paimen, hän rukoili kansan puolesta ja Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli aikonut tuottaa kansalle. Aabrahamilla oli saman kaltainen asenne. Jumala oli päättänyt hävittää Sodoman. Aabraham rukoili Jumalaa säästämään Sodoman kansan, jos löytyisi edes kymmenen vanhurskasta koko kaupungista.
Mooses oli esikuva Kristuksesta
Jeesus opetti Luukkaan evankeliumissa 12:42 ”Kuka siis on se uskollinen ja järkevä taloudenhoitaja, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta palvelusväestään ja antamaan jokaiselle määräosan viljaa ajallaan?” Mooses osoitti aitoa paimenen uskollisuutta rukoilemalla kansan puolesta.
Mielenkiintoinen kohta on se, että Jumala sanoo Moosekselle: ”Jätä minut rauhaan!” Toisaalta voi olla niin, että Jumala koetteli Moosesta ja toisaalta Jumala tiesi Mooseksen tinkimättömäksi rukoilijaksi. Pian tuon jälkeen Mooses meni alas vuorelta ja suuttui itsekin kansalle ja löi lain taulut rikki ja sinä päivänä kansaa kuoli noin kolme tuhatta miestä. Mooses rukoili tämän jälkeen Jumalaa ja pyysi rikoksia kansan puolesta anteeksi. Jumala vakuutteli Moosesta, mutta Mooses jatkoi rukousta ja lopulta pyysi Jumalaa näyttämään kunniansa hänelle. Herra suostui ja ilmestyi Moosekselle, ja vielä Mooses pyysi Jumalaa uudistamaan liittonsa ja hän sai myös uudet lain taulut.
Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta: Kun Mooses sai uudet laintaulut, niin kerrotaan 2. Moos. 34:28 “Mooses oli vuorella Herran luona neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Hän ei syönyt, eikä juonut vettä. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, nuo kymmenen käskyä.” Kun Jeesus oli käynyt Johanneksen luona kasteella, kerrotaan, että henki vei hänet erämaahan ja hän oli siellä neljäkymmentä päivää. Ja paholainen kiusasi Jeesusta. Luukkaan evankeliumissa todetaan, että “Hän ei syönyt mitään niinä päivinä, mutta niiden päivien jälkeen hänen tuli nälkä”. “Silloin Paholainen sanoi hänelle: “Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi”. “Jos sinä olet”. Kyllä paholainen tiesi, kenen kanssa hän puhuu!
Tuo neljäkymmentä päivää syömättä on sellainen määrä päiviä, että lääketieteen mukaan aikuinen, jonka ravitsemustila on hyvä, voi elää syömättä neljäkymmentä vuorokautta. Molemmat miehet menivät ihan äärirajoille paastonsa kanssa. Tuon rajan jälkeen elimistö alkaa käyttämään omaa lihaksistoaan energianlähteenä ja keho alkaa syömään itseään selviytyäkseen. Keho siirtyy selviytymismoodiin ja seurauksena voi olla myös äkkikuolema.
Kun Jeesus vastasi paholaiselle, niin hän siteerasi 5. Moos. 8:3 “Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan hän elää jokaisesta sanasta, joka lähtee Herran suusta.” Jeesus oli elämänsä äärirajoilla ja hän tiesi tehtävänsä arvon ja mitä varten hän oli tullut. Hän halusi täyttää Jumalan tahdon kaikilta kohdiltaan.
Mooseksessa oli myös Jeesuksen kaltaista nöyryyttä. 4. Moos. 12: 3 ”Mooses oli kuitenkin hyvin nöyrä ihminen, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä.” Jeesuksesta sanotaan Matteuksen evankeliumissa 11:29 ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sydämellenne.” Jesaja profetoi Messiaasta: ”Hän ei huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja heikosti palavaa kynttilänsydäntä hän ei sammuta.”
Jeesus sanoi, että hän on hyvä paimen ja hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Ei ole varmaankaan sattumaa, että Mooseksen koulutus ja kasvatus tapahtuivat paimenen työn kautta. Raamatussa paimenen työ ei ollut mitenkään erityisen arvostettua tai hohdokasta. Se oli vastuullista, laumaa piti varjella. Lampaiden piti saada ruokaa ja vettä. Vuodet paimenen työssä opettivat nöyryyttä.
5. Moos. 32: 1-43 on kuvattuna Mooseksen laulu (tai virsi, vanha käännös). Ilmestyskirjassa on viittaus siihen ja sanotaan Ilm. 15: 3 “ja he lauloivat Mooseksen, Jumalan palvelijan laulua ja Karitsan laulua, sanoen: ” Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias! Vanhurskaat ja totuudelliset ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas.” Loppuun asti Jumalan Sanasta ei katoa yhtään piirtoa ja vielä lopussa Mooses ja Kristus mainitaan samassa lauseessa.
Vanhassa testamentissa on joitakin asioita kuvattu hieman kovalla tavalla, joilla on selvästi pehmeämpi lähestymistapa Uuden liiton puolella, mutta asia on sama. 5. Moos. 9:6: ”Tiedä siis, ettei herra, sinun Jumalasi, sinun vanhurskautesi tähden anna tätä hyvää maata sinun omaksesi, sillä sinä olet niskurikansa.” Saman suuntainen ajatus Uuden liiton puolelta: 2 Tim. 1:9 ”Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsulla, ei meidän tekojemme vaan oman suunnitelmansa ja armonsa mukaan, jonka hän antoi meille Kristuksessa Jeesuksessa ennen ikuisia aikoja.”
Kun Mooses puhui kansalle luvatusta maasta, hän muistutti siitä, että kyse on Jumalan valinnasta ja siitä, että Jumala pitää sen, minkä lupaa. Hän oli luvannut jo Aabrahamille maan ja vannonut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Yhtä vähän kuin juutalaiset pääsivät luvattuun maahan omilla ansioilla, yhtä vähän pelastus on meidän ansiotamme. Pelastusta ei voi ansaita teoilla, mutta sen voi menettää. Herätystä ei voi ansaita hurskaudella, mutta sen voi menettää omilla valinnoillaan ja teoillaan. Ennen muuta omalla ylpeydellään. Kaikki on armosta ja Jumalan suunnitelman mukaan ja kaikki kunnia kuuluu Jumalalle.
Moosekselle itselleen eräs luonteenpiirre maksoi hänelle paljon. Mooses oli temperamentiltaan helposti syttyvä. Joskus se näkyi suuttumisena, joka meni liian pitkälle. Raamatussa on kerrottu kolme tapausta. Nuorena hän löi egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki ruumiin. Siinailla, kun Mooses oli saanut ensimmäiset laintaulut, hän suuttui kansalle, joka karkeloi kultaisen vasikan ympärillä ja heitti taulut ja murskasi ne. Sitten hän otti vasikan, poltti sen ja jauhoi hienoksi ja sekoitti veteen ja juotti kansalle.
Viimeiseksi, vielä vanhoilla päivillään, Mooses menetti malttinsa pahasti. Kansa riiteli Moosesta vastaan, kun heillä ei ollut vettä. Jumala antoi ohjeeksi, että: ” Ota sauva ja kokoa veljesi Aaronin kanssa seurakunta. Puhukaa heidän nähtensä kalliolle, niin se antaa vettä. Näin saat tulemaan heille vettä kalliosta, ja sinä juotat seurakunnan ja sen karjan.” (4. Moos. 20:8) Mooses kuitenkin löi kalliota kaksi kertaa suutuksissaan ja se maksoi hänelle sen, että hän ja Aaron eivät saaneet viedä kansaa rajan yli luvattuun maahan.
Kuulostaa kovalta, mutta näin Jumala päätti. Oliko kyse vain siitä, mitä Mooses teki. Täytyy muistaa myös se, että Jumala ei jaa kunniaansa. Mooses sai kuitenkin nähdä luvatun maan ennen kuolemaansa. Jumala lupasi johtaa palvelijaansa, lopuksi tehdäkseen hänelle hyvää. Moosekselle oli varattu jotain parempaa kuin Kanaanin maa. ”Herra hautasi hänet Mooabin maassa laaksoon, joka on vastapäätä Beet-Peoria, mutta kukaan ei ole tähän päivään mennessä saanut tietää hänen hautapaikkaansa.” Tuossa on vielä yksi voimakas symboli ja merkitys. Laki ei koskaan voi viedä pidemmälle kuin rajalle ja se on lain tarkoitus. Perille asti voi viedä vain Jeesus! Mooses antoi lain sanat – Jeesus antoi uuden lain ja uuden liiton sydämiin.
Luukas 22:20 ”Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän edestänne.”
Raamattutunti kesäjuhlat 2023.
