Uuden testamentin mukaan Jeesus syntyi neitsyt Mariasta täyttäen profeetta Jesajan ennustuksen (Jes. 7:14 Matt. 1:18-25,23). Juutalaisuuden ja kristinuskon välillä on käyty jo parituhatta vuotta keskustelua profeetta Jesajan käyttämästä hepreankielisestä sanasta, joka on käännetty kreikankielisessä Vanhan testamentin käännöksessä Septuagintassa sanalla parthenos eli neitsyt.[1] Hepreassa sana on ʿalma. Juutalaisen standardinäkemyksen mukaan kyseessä on vain nuori nainen ja jos profeetta Jesaja olisi halunnut kertoa neitsyestä, oli hänen tullut käyttää sanaa betula.
Syntyi neitsyt Mariasta
Jos tarkastamme kaikki Raamatussa olevat kohdat, jossa käytetään sanaaʿalma, tulemme siihen tulokseen, että kyseessä on naimaton nuori nainen, joka tuossa kulttuurissa tarkoitti neitsyttä. Esimerkiksi 1. Moos. 24:16,43 Rebekkaa kutsutaan sekä ʿalmaksi että betulaksi, johon ei mies ollut vielä koskenut. On hyvä huomata, että Septuaginta on noin 200 vuotta ennen Jeesusta käännetty juutalainen Vanhan testamentin käännös ja käyttää sanan ʿalma käännöksenä sanaa parthenos eli neitsyt. Lisäksi profetia neitsyestä syntyvästä pojasta tuli olla merkki, joka hepreaksi voi tarkoittaa myös ihmettä (hepr. ʾot).[2] Tavallisesta seksuaalisen yhdynnän aikaansaamasta raskaaksi tulleesta naisesta syntymistä ei voi pitää mitenkään ihmeellisenä merkkinä.[3] Sitähän tapahtuu kaiken aikaa.
On myös hyvä huomata, että juutalaiset midrash-tekstit tulkitsevat Jes. 9:5,6 messiaaniseksi profetiaksi.[4] Tämä profetia liittyy mitä ilmeisimmin Jes. 7:14 profetiaan neitsyestä syntyvään poikaan. Juutalainen midrash tulkitsee tämän Jes. 9:5,6 profetian hieman erikoisesti siten, että Jumala olisi halunnut profeetta Jesajan aikalaisen kuningas Hiskian tulevan messiaaksi (Hiskia oli kuningas Ahasin poika), mutta Jumalan oikeudenmukaisuuden attribuutti (hepr. middat ha-din) olisi estänyt sen vetoamalla siihen, että kuningas David sävelsi paljon enemmän psalmeja kuin kuningas Hiskia, mutta siltikään Davidista ei tehty messiasta. Tässä erikoisessa selityksessä ilmeisesti tulee esille kysymys keneen tuo profetia poikalapsesta viittaa. Juutalainen käsitys, että kuningas Hiskia olisi Jes. 7:14 profetian toteutuma, löytyy myös Justinus Marttyyrin dialogista Tryfonin kanssa,[5] samoin myös Kyrillos Jerusalemilaiselta. Kohta ei voi kuitenkaan viitata Hiskiaan, sillä Hiskia oli jo syntynyt, kun tämä profetia annettiin.[6]
Ensilukemalta Jes. 7:14 näyttäisi viittaavan Jesajan aikaan syntyvään kuningas Ahasin poikaan. Näin Matteuksen evankeliumi olisi tulkinnut tuon kohdan vain typologisesti tai ns. sensus plenior eli täydellisemmässä merkityksessä, vaikka sen alkuperäinen merkitys olisikin täyttynyt jo Jesajan aikana. Tarkemmin tekstiä lukien näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Jumala kehottaa profeetta Jesajan kautta Juudan kuningasta Ahasia pyytämään merkkiä Jumalalta liittyen tuon ajan syro-efraimilaiseen sodan uhkaan. Ahas kieltäytyi epäuskossaan. Jumala sanoo sitten, että hän antaa merkin Davidin suvulle. Ei siis kuningas Ahasille.
Jumalan poika
Davidin suvulle annettu merkki on neitsyestä syntyvä poika, jonka Jes. 9:5,6 luemme olevan Davidin valtaistuimella istuva messias, joka on Jumala ihmisenä. Seuraavassa jakeessa Jes. 7:15 Jumala alkaa puhumaan jälleen kuningas Ahasille toisesta lapsesta, joka tulee syntymään hänen aikanaan. Tämä lapsi on ilmeisesti Jes. 8:1-4 oleva poika, jonka nimi profeetallisesti viittaa Israelin viemiseen Assyrian pakkosiirtolaisuuteen. Näin profetia neitsyestä syntyvästä messiaasta ei siis täyttynyt profeetta Jesajan ja kuningas Ahasin aikana, vaan vasta myöhemmin, kun Jeesus syntyi neitsyt Mariasta.
On myös hyvä huomata, että Jes. 8:23, josta alkaa Jes. 9:5 viittaava profetia, sanoo tämän profetian täyttyvän tulevaisuudessa, ei siis profeetta Jesajan ja kuningas Ahasin aikana. Lisäksi profetia tarkentaa, että tuo messiaaninen poika, joka olisi myös Jumala, tulisi vaikuttamaan Sebulonin ja Naftalin alueella, joka on pakanoiden alue. Hepreaksi sana, joka tässä on käännetty sanalla alue, on galil, mikä viittaa juuri Galileaan, joka sijaitsee Israelin sukukuntien Sebulonin ja Naftalin alueella ja jossa Jeesus asui ja aloitti toimintansa. Tuo alue oli Jeesuksen aikana tunnettu juuri pakanallisesta eli ei-juutalaisesta vaikutuksesta, sillä alueella asui paljon ei-juutalaisia. Lisäksi tämä tulisi tapahtumaan vasta pakkosiirtolaisuuden jälkeisenä aikana (Jes. 8:20-9:6).
Jesaja viittaa tähän myös verratessaan Davidin kuningashuonetta puuhun, joka kaadetaan eli joka tuhoutuu, mutta jonka juuresta nousee vesa (hepr. netser), joka on messias eli Pyhällä Hengellä voideltu maailman hallitsija (Jes. 11), joka siis jatkaa Davidin kuningashuoneen kuninkaana ikuisesti kuten Jumala Davidille lupasi (1. Aik. 17:12). Tämä lupaus koskee osittain kuningas Salomoa, joka on messiaan esikuva ja osittain messiaskuningasta itseään, jonka valtaistuin pysyy ikuisesti toisin kuin Salomon. Tähän profetiaan vesasta viittaa myös Matteuksen evankeliumi (Matt. 2:23) sanoessaan, että messiasta tultaisiin Vanhan testamentin profetioiden mukaan kutsumaan nasaretilaiseksi (hepr. notsri tai natsrati).
Nämä profetiat messiaan hallituksesta Davidin valtaistuimella toteutuivat osittain, kun Jeesus Kristus nousi kuolleista ja astui taivaisiin Isän Jumalan oikealle puolelle maailmankaikkeuden hallitsijaksi (Apt. 15:13-17). Tällöin alkoi toteutumaan Davidin kuningashuoneen palauttaminen ja tämä tulee toteutumaan lopullisesti, kun Jeesus tulee takaisin kuninkaana, jolloin kaikkien pitää alistuman hänen valtansa alle ja tunnustamaan hänen herrautensa (Ap.t. 1:6-11; Fil. 2:9-11). Tätä ennen evankeliumia julistetaan kaikkialla maailmassa, jotta kaikki voisivat vapaaehtoisesti tunnustaa Jeesuksen Herraksi.
Profeetta Jesajan aikalainen profeetta Miika näyttää viittaavan saman jumalallisen lapsen, hallitsijan ja messiaan syntymään Juudean Betlehemissä, mikä tulisi tapahtumaan vasta pakkosiirtolaisuuden jälkeen kuten Jesajakin antaisi ymmärtää (Miika 5:1-3,2).
Kirjasta: Mikko Tassia, Kristinusko pähkinänkuoressa – ajatuksia Apostolisen uskontunnustuksen ääressä
[1] kts. Justinus Marttyyri (Dialogus cum Trypho Judaeo 66,67)
[2] Näin myös Kyrillos Jerusalemilainen (Catecheses 12.22)
[3] Näin myös Justinus Marttyyri (Dialogus cum Trypho Judaeo 84)
[4] Jalqut Shim’oni, Jesaja 9. luku
[5] Dialogus cum Trypho Judaeo 67.1
[6] Kyrillos Jerusalemilainen toteaa Raamattuun perustuen, että Hiskia oli jo yhdeksänvuotias, kun Jesaja antoi Immanuel-profetian, joka ei näin ollen voi koskea kuningas Ahasin poikaa Hiskiaa (Catecheses 12.22).
