Uskovien kaste saa tunnustusta ekumeenisessa keskustelussa.
Baptistien maailmanliiton (BWA) tämän vuoden lehden ensimmäisessä numerossa käsiteltiin laajasti kastetta. Se on aihe, joka meille baptisteille on nimeämme myöten yksi tärkeä raamatullisen opin perusta; me kastamme vain uskoon tulleita ja sen jälkeen kastetta pyytäviä ihmisiä.
Oppikäsityksiä kartoitetaan keskusteluin
Baptistit ovat käyneet virallisia keskusteluja monella eri tasolla. SBK käy parhaillaan virallisia oppikeskusteluita luterilaisen kirkon kanssa. Myös BWA on käynyt vastaavia neuvotteluita eri kirkkokuntien kanssa, esim. Luterilaisen maailmanliiton ja katolisen kirkon kanssa. Tämän kaltaisissa neuvotteluissa ei ole kysymys liikkeiden yhtymisestä tai oppien muuttamisesta, vaan niissä keskustellaan aina puolin ja toisin rehellisesti omasta opista ja sitä kautta pyritään ymmärtämään paremmin toinen toistaan. BWA:n luterilaisten kanssa käydyistä neuvotteluista on jo olemassa yhteinen raportti ja katolisten kanssa käydyistä keskusteluista vastaavan odotetaan ilmestyvän vielä tämän vuoden aikana.
BWA:n artikkelissa viitattiin metodistiprofessori Geoffrey Wainwrightiin, joka on erityisesti perehtynyt ekumeniaan. Hän hämmästytti niin BWA:n kuin katolisen kirkonkin edustajat puhuessaan ekumeenisen liikkeen edistymisestä ja haasteista yhdessä baptistien ja katolisten tapaamisessa. Wainwright totesi: “Kasteasiassa baptistit ovat voittaneet.” Tässä hän viittasi nykyiseen ekumeeniseen konsensukseen siitä, että uskovien upotuskaste on normatiivinen (vai pitäiskö laittaa sana ohjeellinen?) Raamatun käytäntö, josta myös lapsikaste saa merkityksensä.
Hän viittasi tässä Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) nk. BEM-asiakirjaan (BEM = Baptism, Eucharist and Ministry eli Kaste, ehtoollinen ja virka) vuodelta 1982. Se kirjoittaa kasteesta seuraavasti: “Kaste henkilökohtaisen uskon perusteella on varhaisin todistettavissa oleva malli Uuden testamentin pohjalta.”
Myös katoliset pitävät upotuskastetta arvossa
Artikkelissa todetaan lisäksi: “Monet baptistit varmaankin hämmästyvät kuullessaan, että Katolisen kirkon katekismus (Catechism of the Caltholic Church) pitää upotuskastetta teologisesti kasteen merkityksen selvimpänä ilmaisuna ja toteaa, että lapsena kastettujen on itsensä koettava henkilökohtaisesti Jumalan armo. 17. vuosisadan baptistit eivät rohkeimmissa unelmissaankaan olisi voineet uneksua siitä, missä määrin useat nykykirkot ovat lähentyneet valtakirkkojen perinteistä eriytyneiden eriuskolaisten tärkeitä näkemyksiä.”
KMN on laatimassa myös erillistä kirjaa aiheesta ’Yksi kaste’. Siinä todetaan mm. että uskovia kastavilla kirkoilla on huoli lapsikasteen riittävyydestä, Näin erityisesti mietittäessä lapsena kastettujen opetuslapseuttamista. Ne toivovatkin lapsikastekirkkoja harkitsemaan sitä, miten tämä ongelma voitaisiin poistaa.
Ekumeeninen haaste baptisteille
Lapsikastekirkot puolestaan esittävät vaikean kysymyksen meille baptisteille ja muillekin vain uskovia kastaville. Ne toivoisivat meidän tunnustavan myös lapsikasteen kasteena, sillä Raamattu sanoo: ”yksi kaste”. Kantaansa he perustelevat myös sillä , että kyse on siitä, millaiseen ajalliseen järjestykseen kristityn koko uskonvaellusta ajatellen laitetaan usko, kaste ja uskon syntyminen. Tässä he huomauttavat siitä tosiasiasta, että uskovana kastettukin voi kyseenalaistaa ja kääntää selkänsä omalle kasteellensa, mutta ei häntä siitä huolimatta kasteta uudestaan, kun hän palaa takaisin uskovien seurakunnan jäseneksi.
Kaste siis puhuttaa yhä. Meille baptisteille se on oleellinen osa meidän identiteettiämme ja Raamatun sanoman ymmärtämistämme. Samalla kun kunnioitamme muita kristittyjä, saamme pitää kiinni siitä, minkä itse koemme Raamatun selkeäksi ilmoitukseksi.
Poimintoja artikkelista ”One Baptism”, A Study Text for Baptists, kirj. Steven Harmon. Baptist World, 1/2011. Käytetty luvalla.
