Miestenpäivät pidettiin taas koronan aiheuttaman välivuoden jälkeen Kurun Lähdekorvessa. Ajankohta oli taas perinteeksi muodostunut elokuun viimeinen viikonloppu. Perjantai-iltana paikalle tuli reilut kymmenen henkilöä. Alkukahvien jälkeen menimme saunomaan ja uimaan. Uimavesi ja loppukesän ilma olivat lämpimiä, joten miehet viihtyivät vedessä pitkään. Järvivesi aiheutti osalle miehistä kutinaa, jonka arvelimme johtuvan kyseisessä järvessä olevasta liukkaasta aineesta.

Saunareissun jälkeen nautimme vielä iltapalaa ja pidimme samalla kuulumiskierroksen. Tarinat pysyivät kahden vuoden tauosta huolimatta lyhyinä ja ytimekkäinä. Iltaohjelman musiikista ja iltahartaudesta vastasi Seppo Huhdanpää. Illan päätteeksi urheimmat jäivät vielä väittelemään erilaisista aiheista, joiden sisältöä yöpymiseen tarkoitetusta yläkerrasta käsin ei voinut hahmottaa, mutta niistä syntynyt puheensorina saattoi hiukan herkkäunisia häiritä.

Lauantai-aamun lyhyen aamuhartauden piti allekirjoittanut itse. Ensimmäiseen opetustuokioon ennätti yöpyjien lisäksi muutama mies kuuntelemaan Juha Paanasen luentoa otsikolla ”Mies merkitystensä vyyhtenä: Miten ’mies’ määritellään”. Juha käsitteli aihepiiriä monipuolisesti ja ajatuksia herättävällä tavalla, mikä toi mieleen akateemisen lähestymistavan, kuitenkaan olematta tylsä.

Seuraavina puhujavuorossa olivat Suomen Raamattuinstituutin käyneet Toni Renman ja Esko Holma. Toni kertoi selviytymistarinansa siitä, kun ajoleikkuri kaatui kaksi vuotta sitten hänen päälleen. Tarinan pääajatus on nähdäkseni siinä, että me olemme kuolemattomia ja toimintakykyisiä niin kauan kuin Jumalalla on meille käyttöä. Toni otti myös esimerkkejä Raamatun miehistä, jotka kuuntelivat Pyhän Hengen ääntä ja Paavalista, joka kehotti meitä etsimään parhaimpia armolahjoja.

Esko Holma puhui kristityn elämästä nykyajassa ja kehotti meitä olemaan valmiita siihen, että Kristus palaa takaisin. Esko totesi eräänä nykyajan kristittyjen haasteena olevan Raamatun sanan uudenlainen tulkinta joka monesti näkyy Raamatun sanan vesittämisenä.

Bernhard Gerlich kertoi haasteista ja saavutuksista joita hän on kohdannut kristittynä yrittäjänä pitäessään Cood Coffee Company nimistä kahvilaa Eerikinkadulla Helsingissä. Kahvilassa toimii myös kielikahvila maahanmuuttajille, jossa pidetään esillä kristillistä sanomaa.

Opetusten jälkeen ohjelmassa oli myös jalkapalloa, jossa noin kymmenen pelaajaa ottivat mittaa toisistaan ilman ruumiin ja sielun vammoja, vaikka osa pelaajista oli jo viidenkympin ylittäneitä. Saunasta oli hyvä mennä helteisenä päivänä lämpimään järviveteen, jossa olisi viihtynyt hyvinkin pitkään, ja osa viihtyikin. Illan hämärtyessä siirryimme rannalle nauttimaan grillattua makkaraa ja muuta iltapalaa Seppo Huhdanpään musisoidessa taustalla. Iltapala olisi ollut täydellinen, ellei sade olisi tullut häiritsemään iltahetkeä. Makkarat ehdimme kutakuinkin grillata ja syödä, mutta loput einekset nautimme päärakennuksen suojissa, jossa Seppo Huhdanpää ja Iisak Liukko vastasivat iltaohjelmasta lauluineen.

Sunnuntaina jumalanpalveluksen saarnan piti Jari Portaankorva. Jarin aiheena oli yksi lyhyimmistä Raamatun psalmeista eli Psalmi 131. Me olemme vieroitettuja Jumalan välittömästä kokemuksesta, vaikka uskoon tullessamme ja tiettyinä hetkinä elämässämme kokemukset Jumalan läsnäolosta ovat olleet voimakaita. Psalmissa kuvataan kuinka voimme olla rauhallisia ja levollisia kuin vieroitettu lapsi, jonka itsenäistymistä on edistetty vastoin lapsen omaa tahtoaan. Kuitenkin tämä on lapselle (ja Jumalan lapselle) hyväksi.

Loppusiivous eteni hyvää tahtia osittain lapsityövoiman avustuksella, sillä nuorin siivooja oli vasta yhdeksänvuotias veljespäivien veteraani, jonka työmoraalissa ei ollut moitteen sijaa.