Useiden juhlapyhien sanoma tahtoo ajan kanssa unohtua. Muistan kun aikanaan kävin kouluilla vierailulla ja joskus kysyin, milloin minkäkin juhlan merkitystä, tai aihetta, niin sain mielestäni kummallisia vastauksia. Joulu on luonnollisesti joulupukin synttäripäivä, pääsiäinen on kevään ja pupujen juhla jne.

Mietimmekö edes aina mistä mikin juhla juontuu?

Pääsiäinen on maailmankaikkeuden, siis kaikkien ihmisten, mutta myös koko luomakunnan suurin juhlan aihe! Tai, ei sitä edes tarvitse välttämättä juhlia, mutta se on kyllä tiedostettava. Kun Jumala loi ihmisen, niin sanotaan kauniisti, 1Moos. 2: 15. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.

Sitten tapahtui jotain merkittävää enkeliruhtinaalle. Häntä kuvaillaan Hesekielin kirjan 28 luvussa näin: 12 … Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa. 13. Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista, krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin. 14. Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;

Tämä äärimmäisen kaunis ruhtinas, jota kuvaillaan kaikessa täydellisyydeksi, lankesi tottelemattomuuteen ja kapinaan Jumalaa, Luojaansa kohtaan. Siksi Jumala varoitti Adamia ´varjelemaan´ Paratiisia. Ja siinä Adam epäonnistui vaimonsa Eevan avulla. Siis molemmat langetettiin.

Jumalalle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin pitää sanansa – tulet kuolemalla kuolemaan? Adamille langetettiin kirous: 1Moos.3:17. Ja Aadamille hän sanoi: “Koska … söit puusta, josta minä kielsin sinua …, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; 18. orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava …. 19. Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, …. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.

Voi surkeus! Siitä lähtien kaikki sukupolvet olemme kärsineet tuosta kirouksesta. Eikä vain ihmiset, vaan koko luomakunta. Tähän asti ja tästä eteenpäin aina siihen asti, kunnes Jeesus tulee takaisin! Sillä Hän, Jeesus itse, kohtasi kirouksen koko hirveyden!

Siitä Pääsiäinen todistaa. Rujo ristin puu muistuttaa Paratiisin ihanasta puusta. Nyt se on riivitty paljaaksi, koska Adam ja Eeva riipivät sen lehdet alastomuutensa häpeän suojaksi. Jumala puki heidät nahkavaatteisiin, Jeesus riisuttiin alasti, vain pilkkaajien sylki peitteenään. Varkaan ojennetut kädet lyötiin kiinni ristin puuhun. Myös jalat naulattiin, etteivät ne enää voineet juosta pakoon. Luomakunnan kirouksesta – orjantappuroista – väännettiin piikkikruunu ja ohdakeruovolla se lyötiin syvälle Jumalan Pojan päähän.

Jumala itse Pojassaan siis kohtasi kirouksen ristillä. Siitä Pääsiäinen todistaa. Mahdollisuudesta palata takaisin – Paratiisitilaan! Aadamin synti sovitettiin, kirouksen kauheus kohtaamalla- ja voittamalla. Myös luomakunta tuli sovitetuksi ja Paavalin mukaan Room.8:19. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. 20. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle – ei omasta tahdostaan, vaan alistajan – kuitenkin toivon varaan, 21. koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. 22. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; 23. eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

Enää ei tarvitse kohdata kirousta, mutta Jeesus on kohdattava. Kiitos Jumalalle, meillä on käsittämättömän ihana tulevaisuus! On siis aihetta juhlia Pääsiäistä.