Apostoli Johannes käytti puolet evankeliumistaan pääsiäisviikon kuvaukseen. Pääsiäisen tapahtumat ovat kristinuskon ytimessä. Kärsimysviikko oli Jumalan rakkauden huipentuma, synnitön ja viaton ristiinnaulittiin edestämme. Johannes kuvasi Jeesusta Jumalan Poikana ja Jumalan Karitsana, joka otti pois maailman synnin.

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan. Suuri joukko juutalaisia oli lähtenyt liikkeelle nähdäkseen Jeesuksen kuultuaan tämän herättäneen Lasaruksen kuolleista. Jerusalemissa kiehui ja ihmiset kyselivät, onko Jeesus luvattu Messias.

Nardusöljypullo

Matkalla Jerusalemiin Jeesus aterioi Betaniassa opetuslasten sekä ystäviensä Martan, Marian ja Lasaruksen kanssa. Aterian jälkeen Maria otti nardusöljypullon ja rikkoi lasin ja koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua. Hän voiteli Jeesuksen pään ja jalat. Tapahtumaa seurannut Juudas loukkaantui Mariaan ja sanoi: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Yhden öljypullon hinta vastasi vuoden palkkaa.

Juudas ei todellisuudessa välittänyt köyhistä vaan hän oli varas. Hän huolehti yhteisestä kukkarosta saidan omistajan elkein. Jeesus sanoi Juudakselle, että tämä antaisi Marian olla, sillä hän teki voitelun hautaamista varten: ”Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.” Jeesus tiesi kärsimystiensä alkaneen.

Palmusunnuntai

Seuraavana päivänä levisi tieto Jerusalemiin, että Jeesus oli matkalla kaupunkiin. Pääsiäistä vietettiin Egyptistä lähdön muistoksi ja juhla huipentui suureen sovituspäivään. Juutalaisen historioitsija Josefuksen mukaan pääsiäisjuhlilla oli paikalla usein 100 000 ihmistä. Huhut suurimmasta ihmeteosta, Lasaruksen kuolleista heräämisestä olivat kulkeneet edellä kaupunkiin. Juhlille saapuneet ihmiset ottivat palmunoksat ja menivät Jeesusta vastaan.

Kaikki evankeliumit kertovat, kuinka Jerusalem otti Jeesuksen vastaan kuninkaana ja Messiaana. Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän nousi sen selkään. Profetiat täyttyivät kirjaimellisesti: kuningas saapui kaupunkiin aasilla ratsastaen. Fariseukset seurasivat tilannetta järkyttyneenä: enää ei mikään auta, nyt koko maailma juoksee hänen perässään.

”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!”

Jeesuksen viimeiset päivät Jerusalemissa

Matteus ja Markus kertovat kuinka Jeesus palasi opetuslapsineen yöksi Betaniaan. Aamulla he lähtivät kulkemaan jälleen kohti Jerusalemia ja Jeesus pysähtyi viikunapuun luo. Hän etsi nälissään viikunaa vihreiden lehtien seasta, muttei löytänyt. Puu oli näyttänyt hedelmälliseltä, mutta siinä ei ollut mitään syötävää. Jeesus kirosi puun ja sanoi: ”ikinä et enää tee hedelmää”.

Saavuttuaan kaupunkiin Jeesus meni suoraan temppeliin. Hän ajoi kauppiaat, karjan lampaat sekä härät ruoskalla ulos temppelistä ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät. Jeesus julisti: ”älkää tehkö Isäni talosta markkinapaikkaa”. Juutalaiset seurasivat hämmästyneenä Jeesuksen toimintaa ja ihmettelivät millä valtuuksilla hän näin tekee. Palattuaan Jerusalemista opetuslapset näkivät Jeesuksen kiroaman viikunapuun kuihtuneen ja kuolleen. Se oli kuin Jerusalem, hengellisesti kuollut ja näivettynyt kaupunki, joka ei tuntenut Messiastaan.

Seuraavana päivänä Jeesus palasi takaisin Jerusalemiin ja opetti kansaa avoimesti temppelissä. Hän puhui Pyhästä Hengestä, Jerusalemin tulevasta tuhosta ja omasta kuolemastaan. Jeesus moitti juutalaisten johtajia sokeudesta ja sydämen paatumuksesta, kun he eivät ymmärrä Jumalan ajatuksia. Jeesuksen edessä on kärsimystie:

”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon

Jeesus kavalletaan

Opetuslapsi Juudas meni salaa tapaamaan ylipappeja ja sotilasjohtajia. Juutalaisten päämiehet olivat kokoontuneet suunnittelemaan Jeesuksen surmaamista. Pääsiäinen oli lähellä. Juudas keskusteli heidän kanssaan ja tarjoutui auttamaan, jotta he saisivat otettua Jeesuksen kiinni. He ilahtuivat Juudaksen ehdotuksesta ja tarjosivat hänelle rahaa. Juudas suostui tarjoukseen ja etsi sopivaa tilaisuutta ilmiantaa Jeesus hiljaisuudessa.

Jeesus oli lähettänyt edeltä käsin kaksi opetuslastaan etsimään sopivaa kokoontumispaikkaa. Hän kehotti heitä seuraamaan miestä, joka kantaa vesiastiaa. Se oli erityinen merkki, koska vedenhaku oli naisten tehtävä. Opetuslapset seurasivat miestä ja saapuivat talon luokse, jonka yläkerrassa oli sali. Talo oli mahdollisesti evankelista Markuksen lapsuudenkoti, jossa seurakunta kokoontui helluntaina.

Pääsiäisaterialla Jeesus pesi opetuslasten jalat ja he rukoilivat ja mursivat leipää. Äkkiä Jeesus ilmoitti, että yksi heistä tulee kavaltamaan hänet. Opetuslapset katsoivat toisiaan hätääntyneinä. Jeesus antoi leivän palan Juudakselle ja silloin paha meni häneen. Juudas söi leivänpalan ja lähti ulos.

Jeesus matkasi yöllä opetuslapsineen Getsemanen puutarhaan rukoilemaan. Samaan aikaan Juudas oli kertonut sotilaille, mistä he löytävät Jeesuksen. Sotilaat ja Juudas saapuivat soihtujen kanssa Jeesusta vangitsemaan. Juudas astui Jeesuksen eteen suudellakseen häntä. Oli pimeyden hetki. Silloin Jeesus tunnusti: ”minä se olen” ja hänet vangittiin.

”Jeesus tiesi kaiken, mikä häntä odotti. Hän meni miehiä vastaan ja kysyi: ”Ketä te etsitte? ”Jeesusta, sitä nasaretilaista”, vastasivat miehet. Jeesus sanoi: ”Minä se olen.”

Pitkäperjantai

Aamuyön hetkinä Jeesus petettiin, pidätettiin ja hylättiin. Pietari ja muut opetuslapset pakenivat paikalta ja Jeesus vietiin yksin juutalaisten neuvoston, Pilatuksen ja Herodeksen eteen tuomittavaksi. Pilatus antoi Jeesuksen ensin sotilaiden mielivallan kohteeksi. Jeesusta kidutettiin kuin miestä, jonka tiedetään pian kuolevan. Sotilaat ruoskivat häntä ja väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä. He riisuvat Jeesuksen vaatteet ja pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan. Ihmisten pimeä puoli riistäytyi valloilleen. Jeesusta lyötiin kasvoihin ja hänen päällensä syljettiin.

Pilatus seuraa vierestä järkyttävää näytelmää ja huutaa kansanjoukolle: ”katso ihminen” odottaen kansan armahtavan Jeesusta. Ylipapit näkivät Jeesuksen häväistynä ja he aloittivat huudon ristiinnaulitse, ristiinnaulitse ja kansa yhtyi heidän huutoonsa. Pilatus kysyi: pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne? Ylipapit vastasivat: ei, sillä meillä ei ole muuta kuningasta kuin keisari. Ja niin Pilatus luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.

”Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: ”Ole tervehditty, juutalaisten kuningas”, ja läimäyttivät häntä kasvoihin.”

Ristin kuolema

Evankelista Johannes seuraa vierestä ristiinnaulitsemista ja kuvaa mitä omin silmin näki: Jeesus kulkee kaupungin ulkopuolelle ristiä kantaen paikkaan nimeltä Golgata. Sotilaat ristiinnaulitsevat Jeesuksen ja kaksi muuta yhden kummallekin puolelle. Ristiin kiinnitettiin Pilatuksen kirjoitus ”Jeesus Nasaretilainen juutalaisten kuningas”. Jeesuksen ristin juurella seisoi joukko naisia ja Maria Jeesuksen äiti.

Johannes katselee kärsivää Jumalan poikaa. Jeesus tiesi, että nyt kaikki on saatettu päätökseen ja sanoi: ”minun on jano” silloin sotilaat antavat hänelle juotavaa. Sitten Jeesus sanoi ”se on täytetty”, kallisti päänsä ja kuoli.

Johannes seurasi, kun sotilaat tulevat ristien luokse. Sapatti alkaisi perjantai-iltana, ja ruumiit piti ottaa pois ristiltä ennen juhlapäivää. Sotilaat rikkoivat ristiinnaulittujen sääriluut jouduttaakseen kuolemaa. Johannes katseli vierestä, kun sotilaat tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet kuolleeksi, ja yksi sotilaista pisti keihään Jeesuksen kylkeen. Samalla toteutui Jumalan ennustus: häneltä ei saa rikkoa luita ja he katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet”

Kaksi salaista opetuslasta astui esille: Josef Arimatialainen ja Nikodeemus. He ottivat Jeesuksen ruumiin ja veivät hänet läheiseen puutarhaan, jossa oli uusi tyhjä hauta. Jeesus kiedottiin käärinliinoihin ja haudattiin. Matteus kertoo kuinka Pilatuksen käskystä sotilaat jäivät vartioimaan hautaa ja varmistivat, etteivät opetuslapset varasta häntä. ”Muuten sanotaan: ”Hän on noussut kuolleista. Viimeinen villitys olisi silloin ensimmäistä pahempi.”

Hänen todistuksensa on luotettava, ja hän tietää puhuvansa totta. Näin tapahtui, jotta toteutuisi kirjoituksen sana: ”Häneltä ei saa rikkoa ainoatakaan luuta.” Toisessa kirjoituksessa taas sanotaan: ”He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet.”

Hän on ylösnoussut

Magdalan Maria lähti aamuhämärissä haudalle ja näki kuinka oli kivi siirretty pois ja hauta oli avoinna. Hän juoksi kertomaan asiasta Johannekselle ja Pietarille. Opetuslapset juoksivat haudalle ja löysivät tyhjän hautakammion, vain käärinliinat ovat paikoillaan. He eivät ymmärtäneet, mitä oli tapahtunut.

Maria jäi istumaan haudan suulle. Kaksi enkeliä asettautui Marian viereen. Maria ihmetteli, missä Jeesus on, minne hänet on pantu? Silloin Maria luo tuli mies, jota hän luuli puutarhuriksi. Maria kysyi: ”Minne Herrani on viety?” Mies kääntyi Maria puoleen ja sanoi: ”Maria”. Hän kääntyi, tunnisti äänen ja näki äkkiä edessään Jeesuksen. Jeesus pyysi Mariaa viemään viestin veljille, että hän nousisi oman Jumalansa luo. Kuullessaan sanat Maria nousi ja lähti juoksemaan ja ilmoitti kaikille: ”Minä olen nähnyt Herran!”

Samana päivänä Jeesus tuli vielä lukittujen ovien läpi opetuslastensa luo. Hän seisoi yhtäkkiä heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!”Jeesus näytti heille kätensä ja kylkensä. Jumala oli herättänyt kuolleista ristiinnaulitun Poikansa, Jumalan Karitsan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran elävänä edessään. Kuolema on voitettu. Jumala on täyttänyt sovitustyön loppuun asti Poikansa kärsimysten kautta.

Hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.”

Kirjoittaja on Suomen baptistikirkon johtaja