Jeesuksen pitämä vuorisaarna sisältää monia kristitylle elintärkeitä ohjeita. Sitä on myös monesti tulkittu väärin. Voidaan melkeinpä sanoa, että tulkintoja vuorisaarnasta on yhtä monta kuin on lukijoitakin.

Yksi tällainen erilaisia tulkintoja herättänyt kohta löytyy Matteuksen evankeliumin kuudennen luvun viimeisestä jakeesta.
Siinä Jeesus sanoo: “Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa” (Matt. 6:34).

Kuten mainittua, tulkintoja riittää myös tästä jakeesta. Osa on sitä mieltä että se tarkoittaa, että emme saisi suunnitella millään tavalla huomista päivää tai tulevaisuutta ylipäätään, vaan se pitäisi jättää kokonaan Jumalan haltuun. Osa taas näkee ohjeen hieman vanhentuneena, sillä olihan Jeesuksen aikaan ruuan ja vaatteiden saanti hieman erilaista kuin nykyään – molemmat asioita, joista Jeesus varoitti murehtimasta.

Miten tuo ohje sitten tulisi käsittää? Itse en usko kumpaankaan
yllämainituista tulkinnoista. Käytännössä eläminen niin, ettei huolehdi tulevaisuudesta tai huomisesta millään lailla, on varsinkin nykypäivänä täysin mahdotonta. Itse en ainakaan tiedä ketään, joka ajattelisi tuon ohjeen niin kirjaimellisesti, että vasta aamulla herättyään alkaisi suunnitella tulevan päivän ohjelmaa.

Jeesus ei tarkoittanut, että emme saisi millään tapaa luoda suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Jeesus viittasi sydämen asenteeseen. Siihen mitä me sydämessä ajattelemme huomisesta ja tulevaisuudesta. Onko sydämemme levoton tulevaisuuden tähden, vai onko siellä turvallinen luottamus Jumalaan? Nimenomaan tätä luottamusta Jeesus tahtoo kasvattaa opetuslapsissaan. Siksi hän pyytää heitä katselemaan kedon kukkia ja taivaan lintuja. Ovathan ihmiset paljon arvokkaampia kuin linnut tai kasvit, ja silti Jumala pitää huolen jokaisesta kedon kukasta ja taivaan linnusta. Miksi Jumala ei siis pitäisi huolta meistäkin?

Murehtiminen ei hyödytä
Jeesus tarkoittaa tässä kohdassa, ettei ihmisen tulisi huolehtia ja murehtia sellaisia asioita, joihin hän ei itse voi vaikuttaa. Jakeessa 27 Jeesus toteaa varsin karun totuuden: “Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?” (Matt. 6:27). Huomisten tai tulevaisuuden murheiden murehtiminen tai
niistä huolehtiminen ei yksinkertaisesti hyödytä ihmistä millään tavalla. Amerikkalainen kirjailija Mark Twain onkin todennut osuvasti: “Olen nähnyt elämäni aikana hyvin paljon ongelmia, ja suurin osa niistä ei toteutunut milloinkaan.”

Jeesus kertoo meille, että huolehtiminen ja murehtiminen on merkki uskon vähyydestä. Jeesus toteaa, että pakanoiden tunnusomainen merkki on, että he haluavat huolehtia kaikista asioista ja kerätä itselleen mammonaa maan päälle. Huomaan tässä myös merkkejä omasta toiminnastani. Kukapa meistä ei haluaisi enemmän rahaa tai omaisuutta.

Liian usein haluan itse pitää kaikki langat omissa käsissäni. Haluan kontrolloida kaikkia asioitani. Se tarkoittaa sitä, että huolehdin asioista mieluummin itse, kuin että antaisin ne Jumalan huolehdittaviksi. Ikään kuin minä tietäisin paremmin kuin Jumala, mitä tarvitsen. Kyllä Hän tietää, että me tarvitsemme ruokaa ja vaatteita. Hän tietää että tarvitsemme paljon muutakin.

Jumalan valtakunta ensin
Jeesus tiivistää osuvasti kaiken olennaisen yhteen lauseeseen: “Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan” (Matt. 6:33). Jumalan valtakunnan etsiminen on tärkeintä.

Mikä on etsimisen määritelmä? Itse tein nuorempana usein sen virheen, että kuvittelin etsiväni Jumalan valtakuntaa,
vaikka todellisuudessa takana oli vain ajatus niistä muista maallisista hyveistä. Eli perimmäisenä ajatuksena ei ollut Jumalan sanan opiskelu, vaan toive ja halu saada maallista hyötyä raamattua lukemalla. No, jokainen voi arvata kuinka siinä lopulta kävi. Koska perimmäinen ajatus ei ollut Jumalan sanan opiskelu, lopahti into raamatun lukemiseen ja opiskeluun aina jossakin vaiheessa, kun huomasin ettei Jumala antanut niitä asioita mitä olin mielessäni toivonut. Jumalaa ei kannata yrittää huijata. Se jos mikä, on todellista ajan haaskausta.

Etsiminen viittaa tässä yhteydessä pitkäkestoiseen tapahtumaan. Jeesus haluaa että Jumalan valtakunnan etsiminen on meille jatkuva elämäntapa. Eli koko elämä on suuntautunut Jumalan etsimiselle. Ja silloin kun ihmisen elämäntapa on Jumalan valtakunnan etsiminen, ihminen saa kyllä kaiken muunkin tarvitsemansa.

Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota jakeen 34 loppuosaan. “Kullekin päivälle riittää sen omat murheet.” Jeesus siis myöntää heti, että tulevaisuudessakin on murheita ja huolia. Tämä on hyvä tarkennus, sillä muuten joku saattaisi kuvitella, että pelkkä aito Jumalan sanan etsiminen takaa sen, että voimme elää ilman huolia ja murheita. Jeesuksen pointti kuitenkin on, että vaikka tulevaisuudessakin on huolia ja murheita, vielä ei ole aika murehtia niitä. Ne tulevat kyllä ajallaan, ja meidän on täysin turha käyttää aikaamme murehtiaksemme niitä etukäteen. Kaikella on aikansa.

Sillä tämäkin päivä tuli, riippumatta siitä paljonko käytimme aikaa eilen tämän päivän asioiden murehtimiseen.

Aapo Liukko