5-vuotias kypäräpäinen poika kaatuu miekka ja kilpi käsissään. Pian 3-vuotias rientää paikalle riemuitsemaan israelilaisten voittoa. Hän on juuri saavuttanut uskomattoman hienon voiton eräässä heidän suosikkileikissään. Ennen hyökkäystä, eli pehmopallon heittoa, tämä pieni soturi on kovaan ääneen huutanut mölisevälle jätille: Sinä tulet minua vastaan miekan ja keihään kanssa, mutta minä tulen Herran, Israelin Jumalan nimessä!

Kyseessä on tietysti Daavid ja Goljat, jonka pojat ovat oppineet lasten Raamatusta. Sitä luetaan päivittäin ja monet tarinat ovat tulleet lapsille tutuiksi. Aivan kuten minullekin tulivat aikoinaan. Tutut hahmot muuttuvat sitten eläviksi leikin kautta ja tapahtumat jäävät mieleen kantamaan elämässä eteenpäin. Uskon siemen on kylvetty pieniin sydämiin.

Haluaisin seuraavaksi kirjoittaa lukevani itse päivittäin useita lukuja Raamatusta, mutta valitettavasti se ei pitäisi paikkaansa. Toki usein luen pidemmältikin, mutta on myös päiviä, jolloin puhelimeen tuleva päivän jae jää ainoaksi lukukappaleeksi. Mikäli lukeminen jää vähälle pidemmäksi aikaa, huomaan sen elämässäni. Olenhan viettänyt parhaan ystäväni kanssa vain vähän aikaa, ja kun arjen kiireet täyttävät kalenterini, sydän täyttyy liian helposti murheista. ”Hiljaa kuihdun taivun tuuleen, huudan auttajaa, Sanan anna koskettaa.”

Yksikin jae voi toki ravita sieluani. Aivan kuin lyhyt tervehdys rakkaalta ystävältä, josta olen odottanut kuulevani pitkään. Kesken kiireisen työpäivän luettu jae jää monesti mieleen pyörimään. Ehkä se on tutusta kohdasta, ja voin muistaa sen laajemman kokonaisuuden, tai sitten etsin sen luettavaksi sopivana hetkenä. Mutta mitä enemmän luen, sitä paremmin voin.

Pyhä Henkikin käyttää Sanaa meitä vahvistaakseen. Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen Sanan kautta (Room. 10:17). Meidän pitää tuntea Sana, jotta Pyhä Henki voi meitä tarvittaessa muistuttaa, jotta voimme kuulla Sanaa. Hän voi nostaa mieleemme Sananpaikkoja, jotka olemme aiemmin lukeneet, ja antaa niiden avulla rohkaisua ja ohjeita elämäämme. Ehkäpä poikieni mieleen joskus nostetaan Daavidin voitto ylivoimaisesta vihollisestaan.

Sana on tehty luettavaksi, opittavaksi, tutkittavaksi. Sen ymmärtämiseen saamme apua Hengeltä. Ja niin meidän uskomme kasvaa, Sanan kautta. Ja mitä enemmän luemme, sitä lähemmäs pääsemme Jumalan Elävää Sanaa, Jeesusta Kristusta.